Eduskunnassa pyöriteltiin Nato-lausekkeiden merkityksiä
Kansanedustajat keskustelivat tiistaina eduskunnassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sisällöstä. Eduskuntapuolueet päivittivät näkemyksensä myös Nato-jäsenyydestä. Kokoomus toi esiin sotilasliiton tuomia etuja.
Kuva: Markku VuorikariKokoomuksen mielestä EU:n ja Naton suhdetta on tiivistettävä. Kansanedustaja Ilkka Kanerva katsoi, että Suomen on haettava kumppaneita myös EU:n ulkopuolelta, sillä EU ei yksin, tai edes ensisijaisesti ei voi ratkaista Suomen mahdollista turvallisuustarvetta
Kanerva katsoi, että Naton tavoitteet, tehtävät ja velvoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat samat Suomen ja EU:n tavoitteiden kanssa.
”Suomelle on tärkeää kehittää kumppanuusyhteistyötämme Naton kanssa”, hän totesi eduskunnassa tiistaina.
Eduskuntaryhmät ottivat kantaa valtioneuvoston selontekoon Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Kokoomuksen ryhmäpuheessa nostettiin vahvasti esiin myös Suomelle sotilasliitosta koituvat edut.
”Nato-jäsenyys mahdollistaisi Suomen tehokkaamman toiminnan YK:n tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Kaiken takana on tietysti myös oman puolustuskykymme vahvistaminen. Kytkös avaisi meille informaatiokanavan meitä keskeisesti koskevissa Naton ja Venäjän suhteissa”, Kanerva perusteli.
Linjaus kelpaa vasemmistolle
SDP on tyytyväinen selonteon sotilasliittolinjaukseen. Ryhmäpuhuja Johannes Koskinen katsoikin, että hallitusohjelman linjaus vahvistetaan. Selonteossa todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä, Koskinen perusteli.
”Kumppanuuspolitiikka on tarjonnut meille jo useiden vuosien ajan mahdollisuuden kehittää osaamistamme siviili- ja pelastustoiminnassa puolustussektorin lisäksi. Tätä aktiivista ja laaja-alaista yhteistyötä Naton kumppanimaana tulee jatkaa”, hän totesi.
Vasemmiston eduskuntaryhmän Annika Lapintie katsoi, että selontekoon kirjattiin tärkeä hallitusohjelman tavoite.
”Natojäsenyyttä ei tämän hallituksen aikana haeta, eikä hakemista edes valmistella”, hän tiivisti.
Vasemmiston mielestä Nato-harppausta ei tarvita.
”Sellaista me pitäisimme harkitsemattomana, tai suorastaan vaarallisena”, Lapintie lisäsi.
Oppositio nuivana puolustusyhteistyölle
Selonteossa on perussuomalaisten Jussi Niinistön mielestä kiitettävän realistinen ote, mutta siihen sisältyy myös toiveajattelua. Nato-jäsenyys ei edelleenkään saa Niinistön mielestä riittävästi kannatusta.
”Koska kansalaiset suhtautuvat Helsingin Sanomien ja eräiden muiden tiedotusvälineiden uupumattomasta työstä huolimatta edelleen kielteisesti Natoon, ehkä jopa entistä kielteisemmin, asettaa ulkopoliittinen johtomme panoksensa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.”
Monet eduskuntapuolueet suhtautuvat pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön myönteisesti. Niinistön mielestä vilkkaan keskustelun jälkeenkään ei ole tullut esiin yhteistyön konkreettisista muodoista.
”Ja koska Norja, Tanska ja Islanti ovat Nato-maita, voimme käytännössä vain Ruotsin kanssa syventää puolustusyhteistyötä.”
Keskusta kannattaa pohjoismaista yhteistyötä, aktiivista osallistumista Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja nykymuotoista rauhankumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä puolustusliitto Naton kanssa.
”Meitä ei auta pohjoismainen ja eurooppalainen puolustusyhteistyö jos oma puolustuksemme on retuperällä”, kansanedustaja Eero Reijonen linjasi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
