Käräjäoikeuksia karsitaan ainakin kolmanneksella
Käräjäoikeuksien määrää tullaan karsimaan, mutta kuinka rajusti, riippuu hallituksesta.
Oikeusministeriön virkamiestyöryhmä linjasi viime keväänä, että käräjäoikeuksia tulisi olla nykyisten 27 sijasta 17 tai 14.
Niiden sijainti ja alueet noudattelisivat maakuntajakoa sekä syyttäjälaitoksen ja poliisipiirien aluejakoa. Alueet olisivat myös nykyistä tasakokoisempia.
Tiukimmassa, 14 alueen mallissa, yhdistettäisiin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudet sekä idässä Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.
Silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tyrmäsi esityksen liian radikaalina.
”Tämä on täysin virkamiespohjainen selvitys, johon päättäjät saavat tulevien vaalien jälkeen ottaa kantaa. Omasta mielestäni esitetyt mallit ovat liian radikaaleja. Myös muita vaihtoehtoisia malleja olisi hyvä selvittää.”
Esitys on nyt tehnyt lausuntokierroksensa ja tuloksena oli sekä puoltavia että vastustavia kantoja.
Nykyisen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) piti kertoa oma linjauksensa viime viikolla, mutta hän perui tiedotustilaisuutensa. Syyksi kerrottiin asian keskeneräisyys.
MT:n saamien tietojen mukaan hallituspuolueiden kesken olisi erimielisyyttä lukumäärästä siten, että perussuomalaiset ja keskusta kannattaisivat oikeuksien maltillisempaa karsimista ja kokoomus vähintäänkin virkamiestyöryhmän esittämää verkostoa.
Lindström antanee esityksensä lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Käräjäoikeusverkon karsiminen vaatii lakimuutoksia, ja arvioiden mukaan uusi malli voisi tulla voimaan vuonna 2018.
Käräjäoikeuksia on vähennetty rajusti viime vuosina. Vuonna 2010 niiden määrä lähes puolitettiin 51:stä nykyiseen 27:ään. Tuolloin tehtyjä karsimispäätöksiä toteutetaan edelleen: muun muassa Pohjois-Savoon kuuluva Varkauden sivukanslia on elänyt alasajon siirtymäkautta.
Työryhmän selvityksen mukaan käräjäoikeuksien kaikkien toimipaikkojen määrä vähenisi nykyisestä 57:stä 33 pisteeseen.
Käräjäoikeuksia eli keskuskanslioita olisi 17 tai 14 paikassa ja sivukanslioita seitsemällä tai kymmenellä paikkakunnalla. Istuntopaikkoja jäisi lisäksi yhdeksälle paikkakunnalle.
Työryhmän esityksen mukaan käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 13 paikkakunnalta. Hallinnollinen kanslia lakkaisi Hämeenlinnasta, Järvenpäästä, Porvoosta ja Raaseporista.
Muista kanslioista suljettaisiin viisi vuonna 2010 säilytettyä: Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä sekä siirtymäkauden ajan säilytetyt Varkaus, Imatra, Kuusamo ja Savonlinna.
Myös Forssan, Rauman ja Salon kansliat sekä Ylitornion ja Äänekosken istuntopaikat ovat sulkeutumassa. Heinolan kanslia lakkasi jo keväällä.
Pelkistä istuntopaikoista valtaosa lakkautettaisiin vähäisen käytön, turvallisuuspuutteiden ja teknisen varustelun heikkouden vuoksi.
Sivuistuntopaikkoja säilyisi yhdeksällä paikkakunnalla, lähinnä Lapissa pitkien etäisyyksien vuoksi. Istuntopaikka säilyisi myös Savonlinnassa.
Oikeusministeriöstä arvioitiin MT:lle, ettei muutoksilla ole vaikutusta esimerkiksi metsästys- tai muiden rikosten määrään, sillä niihin puuttuminen kuuluu vastaisuudessakin poliisille ja syyttäjälle.
Tuomioistuinta tarvitaan vasta syytteen nostamisen jälkeen.
Työryhmä perustelee karsintaa muun muassa tietotekniikan, kuten videoneuvottelujen, lisääntymisellä ja riidattomien asioiden siirtymisellä pois tuomioistuimilta. Toisaalta perusteena on myös tasapuolisen oikeusturvan saatavuus ja laatu.
Uusista käräjäoikeuksista muodostuisi nykyistä tasakokoisempia väestö- ja asiamäärien suhteen.
Työryhmä ehdotti myös työnjakoa muun muassa maaoikeus-, ulosottovalitus- ja yrityssaneerausasioihin.
Tärkeänä pontimena on raha: valtiontalouden tiukka tilanne ja oikeusministeriön menoleikkaukset. Työryhmän esityksen vaikutus olisi noin 50 henkilötyövuotta.
Hallitusohjelmassa ei puhuta käräjäoikeuksien karsinnasta vaan yleisemmin rakenteellisista uudistuksista.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on väläyttänyt (MT 6.10.2014) kaiken viranomaishallinnon niputtamista yhteen.
Nippuun kuuluisivat käräjäoikeuksien ohella sote-alueet, aluehallintovirastot, poliisi, hätäkeskukset sekä koulutus-, työ- ja elinkeinoasiat.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
