Tutkimus: Alkutuotanto ei kyykkää, jos lämpeneminen ennakoidaan ‒ sopeutumisen laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Suomessa ilmaston kuumeneminen ja sademäärien kasvu hankaloittavat elinkeinoista etenkin maa- ja metsätaloutta sekä matkailua.  Kuva: Jukka Pasonen

Ennakoiva sopeutuminen ilmaston lämpenemiseen säästää yhteiskunnan varoja noin 5–8 miljardia euroa vuoteen 2070 mennessä verrattuuna tilanteeseen, jossa vain reagoimme ilmaston kuumenemisen tuomiin muutoksiin. Kerrannaisvaikutuksia talouteen ja työllisyyteen on odotettavissa.

Maataloustulojen osalta sopeutumisen laiminlyönti voi johtaa 30-40 prosentin tappioihin vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa noin 180-290 miljoonaa euroa alhaisempia tuloja verrattuna tilanteeseen, jossa sopeutumistoimet tehdään ennakoivasti.

Tulvien aiheuttamien tuhojen kustannukset puolestaan kasvavat vuoden 2050 jälkeen 6-16 miljoonaa euroa vuodessa, jos tarvittavia sopeutumistoimia ei tehdä. Myös sähkökatkoista johtuvat kustannukset kasvavat jonkin verran. Helleaallot puolestaan lisäävät kuolemia.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien häiriöiden riski kasvaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia laskettiin Valtioneuvoston tilaamassa Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (Kuitti) -hankkeessa. Sen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels kertoo, että Suomessa ilmaston kuumeneminen ja sademäärien kasvu hankaloittavat elinkeinoista etenkin maa- ja metsätaloutta sekä matkailua. Sen sijaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat kustannukset eivät merkittävästi kasva.

Lähivuosina ilmastonmuutoksen arvioidaan haukkaavan bruttokansantuotteesta vain noin 0,03-0,3 prosenttia, mutta jatkossa vaikutus voi kasvaa ilman sopeutumistoimia. Myös muissa maissa tapahtuvat katastrofit heijastuvat väkisinkin Suomeen.

Maataloudessa sopeutumistoimia on jo tehty, mutta ne eivät ole riittäviä.

”Satokehitys on ollut hyvin vaatimatonta 2000-luvulla, vaikka uusia kasvilajikkeita on otettu viljeyyn ja vaikka on ollut myös hyviä kasvukausia”, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Kasvukauden piteneminen ei paljon lohduta, jos uhkia ei saada pidettyä hallinnassa muun muassa kehittämällä kasvilajikkeita, jotka kestävät säiden äärevöitymistä ja tuhoja paremmin sekä käyttävät ravinteita tehokkaammin. Myös maaperän kasvukunnosta ja vesitaloudesta huolehtiminen on entistä tärkeämpää.

Lehtosen mukaan viljelykasvien satoisuus alenee keskimäärin 5 prosenttia, jos ilmastonmuutokseen ei sopeuduta ennakoivasti. Öljy- ja palkokasvien kohdalla alenema on jo nähty.

Sen sijaan ennakoivan sopeutumisen avulla satotasot voivat kasvaa kasvista riippuen 0-33 prosenttia. Varsinkin Sisä- ja Pohjois-Suomessa voidaan saada merkittäviä satohyötyjä.

Puuston kasvua ilmastonmuutoksen arvioidaan kiihdyttävän kaikkien puulajien osalta. Tosin Etelä-Suomessa kuusen kasvu voi heiketä kuivuuden takia vuoden 2040 jälkeen. Heikentyneitä kuusikkoja uhkaavat kirjanpainaja- ja tuulituhot sekä metsäpalot.

Tutkija Jussi Lintunen Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että metsänomistajat saattavat tuhojen takia ja niiden pelossa tehdä ennakoivia hakkuita. Mikäli ilmastonmuutokseen sopeudutaan, ennakointihakkuille ei ole niin suurta tarvetta.

Lintusen mukaan ilmastonmuutos tuskin heikentää metsänomistajille maksettavia kantorahatuloja. Menetyksiä voi kuitenkin koitua metsätuhoista ja niiden takia väärään aikaan tehdyistä hakkuista. Siten tutkija kehottaa metsänomistajia pohtimaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Metsätuhoja voidaan hillitä muun muassa suosimalla sekapuustoa.