Märkyys stressaa kevätviljakasvustoja

Pitkittyneestä kylvöajasta johtuen kasvustojen kehitysvaiheissa on suurta vaihtelua. Aikaisimmat kevätviljat ovat tulossa tähkälle, myöhäisimmät ovat vasta oraalla.

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 23.6. oli 294 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma 15 oli 398 päiväastetta. Kasvukausi on nyt 15 vuorokautta jäljessä viime vuodesta.

Aikaisin kylvetyt kevätviljat ovat jo korrenkasvuvaiheessa. Herbisidien teho heikkenee viljan peittäessä suuret rikkakasvit. Märkyydestä kärsivää kasvustoa ei pidä rasittaa herbisidikäsittelyllä.

Herneen taimettumisen jälkeen rikkakasveja torjuttaessa herbisidi valitaan rikkakasvilajiston mukaan. Käytettävissä ovat Fenix, Senkor ja Basagran-valmisteet.

Viljojen kasvitautiriski on edelleen erittäin suuri alueilla, joilla sadekuurot ovat olleet yleisiä. Kostea sää on edistänyt erityisesti lehtilaikkutautien etenemistä. Kukkivissa syysviljoissa sekä aikaisin kylvetyissä kevätviljakasvustoissa kosteus lisää punahomeen riskiä.

Torjunta-ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat lajikkeen taudinkestävyys, havaitut kasvitaudit ja kasvuaste. Voimakkaassa tautipaineessa parhaimmat tulokset saadaan käyttöohjeiden korkeimmilla annoksilla. Korkeammat käyttömäärät suojaavat kasvustoa pidempään. Mikäli oireita ei vielä esiinny runsaasti, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen. Punahomeen torjunta tulee tehdä siihen hyväksytyillä valmisteilla käyttöohjeen mukaisesti kukinnan aikaan.

Siemenlevintäiset verkko- ja kauranlehtilaikku, ohran rengaslaikku ja vehnän laikkutaudit ovat levinneet ylempiin lehtiin. Itiöiden tuotanto on nyt runsasta ja ne leviävät tuulten mukana aiemmin terveisiinkin kasvustoihin. Verkkolaikkua esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Ohran rengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat hyvin vihreästä kasvustosta. Pistelaikkua on runsaasti erityisesti vehnän monokulttuurilohkoilla, mutta alkavia oireita on myös monipuolisen viljelykierron lohkoilla.

Kasvitautien lisäksi kaura- ja ohrakasvustoissa esiintyy mangaaninpuutosoireita. Sateiden kellastuttamat kasvustot ovat myös alttiita kasvitaudeille. Näissä torjunta kannattaa suhteuttaa kasvuston yleiskuntoon.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista vasta siinä vaiheessa, kun lämpösumma ylittää 350 astetta ja vehnä on tulossa tähkälle. Alkukesän sateet ovat olleet suotuisat tähkäsääskien kuoriutumiselle. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä.

Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleen jonkin verran kahukärpäsiä. Tilannetta on syytä seurata myöhäisissä kylvöissä, jotka eivät ole vielä saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

Kasvustoista löytyy paikoin tuomi- ja viljakirvoja. Torjuntaan ei vielä ole ollut tarvetta. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriaista/kasvi. Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet (Biscaya OD 240 ja Mospilan), indoksakarbi (Avaunt 150 EC) ja pymetrotsiini (Plenum 50 WG). On huomattava, että neonikotinoidien, indoksakarbin ja pymetrotsiinin käyttö on sallittu vain kerran kasvukaudessa.

Rapsikärsäkkäät ja litusääsket ovat liikkeellä. Myös rapsipistiäisestä ja kaalikoista on yksittäisiä havaintoja. Kevätöljykasveilla ne tulee torjuttua mahdollisen rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä. Syysöljykasveilla tilanne kannattaa tarkistaa erikseen.

Kirppoja voi edelleen esiintyä myöhään kylvetyillä kevätöljykasvilohkoilla. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi, kun kasvissa on 3-4 kasvulehteä ja kasvi hyvässä kasvussa.

Hernekääriäisen lento ja hernekasvustojen kehitys ovat myöhässä, mutta feromonipyydystarkkailu alkaa olla kohta ajankohtaista aikaisin kylvetyillä lohkoilla. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Riski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna viljelty hernettä.

Kumina kukkii jo monin paikoin ja kuminakoin torjunta alkaa olla myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Omenarupitartunnan riski on edelleen korkea ja torjunnan tehoa kannattaa tarkkailla. Tarkkaile myös tulipoltteen oireita, jos tarha on perustettu ulkomaisilla taimilla.

Omenakääriäisen munintalento on ollut toistaiseksi vähäistä. Pihlajanmarjakoin munintalento ei vielä ole käynnistynyt, mutta pihlajan heikon kukinnan vuoksi riski omenoiden vioitukseen on huomattava. Torjunta on ajankohtaista vasta heinäkuun puolivälin tienoilla. Omenankehrääjäkoin vioituksia esiintyy runsaasti koko Etelä-Suomessa. Lustokuoriaisten parveilu on ollut vähäistä, mutta pyydykset kannattaa vielä jättää paikoilleen. Omenanmaltoäkämäpunkki on leviämässä omenatarhoille ja vioitusoireita on syytä tarkkailla.

Päärynänäkämäsääski (Contarinia pyrivora) on levinnyt monin paikoin päärynöille Etelä-Suomessa. Mustuvat ja epämuodostuneet raakileet ovat toukkien vioittamia. Raakileiden poistaminen ja hävittäminen ennen toukkien koteloitumista voi hillitä vioituksia seuraavana vuonna. Kemiallinen torjunta ei ole mahdollista tässä vaiheessa.

Mansikkakasvustoissa on paikoin vioituksia, jotka saattavat olla talvivauriota tai punamätää. Jos lohkolle on istutettu tai sillä on aikaisemmin viljelty ulkomaisia taimia, punamätä voi olla tuhon aiheuttaja. Sivujuurten kärkien tuhoutuminen ja juuren ydinosan punainen väritys ovat oireita, joita havaittaessa on syytä epäillä punamätää. Sekä talvivaurioita että punamädän aiheuttamaa tuhoutumista esiintyy pellon painanteissa, joihin on sateilla kerääntynyt vettä.

Mansikan kukinta ja sadon valmistuminen etenevät hitaasti viileässä. Harmaahomeen ja härmän torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana. Torjunta-aineresistenssiä ehkäistään vuorottelemalla eri tehoaineita sisältäviä valmisteita ja välttämällä saman valmisteen käyttöä useita kertoja kasvukaudessa.

Mansikan kukinnan vielä jatkuessa tarkkaillaan vielä luteiden esiintymistä, kriittisin vaihe on kuitenkin jo ohi. Luteita on esiintynyt tavanomaista vähemmän, samoin ripsiäisiä.

Mansikkapunkin biologinen torjunta jatkuu, toinen petopunkkien levitys on usein eduksi 3–4 viikon kuluttua ensimmäisestä. Mansikkapunkin vioitusoireita on nähtävissä, jos torjunta on viivästynyt. Vihannespunkkeja on avomaalla vähän. Myös korvakärsäkkäiden biologinen torjunta on vielä ajankohtaista, runsaat sateet tehostavat torjuntaa.

Vadelman kukinnan alettua vattukuoriaisten esiintymistä seurataan silmämääräisesti kukkia tarkastelemalla tai houkutusaineella varustettuja ansoja käyttäen. Torjuntaa kukinnan aikana ei kuitenkaan suositella. Vattukoin lento on alkanut ja muninta jatkuu kukinnan aikana. Vattukärpäsen vioittamat versot voi vielä hävittää ennen toukkien koteloitumista.

Vadelman harmaahomeen torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana.

Herukoilla voi esiintyä sararuosteen aiheuttamia oranssinkeltaisia laikkuja lehdissä. Myös harmaalaikun oireita on jo näkyvissä.

Karviaispistiäisten torjunta voi vielä olla tarpeen uuden sukupolven kannan rajoittamiseksi. Villa- ja nappikilpikkäät alkavat aikuistua, munien kuoriutuminen alkanee vasta heinäkuun alussa. Herukanvarsisääsken vioittamat kuihtuvat oksat kannattaa poistaa ja hävittää toukkineen aina havaittaessa.

Herukkakoin muninta on käynnissä, aikuisten torjunta voi kannattaa, jos silmuvioituksia esiintyi runsaasti keväällä.

LUONNONVARAKESKUS

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF