Luonnonvara-ala tarvitsee osaajia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennakoi, että tietotekniikan kehittymisen seurauksena joka kolmas ammatti katoaa seuraavien 20 vuoden aikana.

Tilanne ei ole mitenkään uusi, sillä kehityksen myötä ammatteja on kadonnut kaiken aikaa. Uusia on aina syntynyt tilalle.

Näin käy myös tulevaisuudessa. Muutos tuo kuitenkin kovan haasteen koulutusjärjestelmälle sekä koko yhteiskunnalle.

Tulevaisuudentutkija Olli Hietanen muistuttaa, että muutos on jatkuvaa, oppiminen elinikäistä ja koulutus siirtyy pois kouluista. Vakaan työuran sijaan joudutaan oppimaan uutta koko uran ajan, ja yhdenmukaistavista tutkinnoista siirrytään henkilökohtaisiin urapolkuihin. (MT 19.2.)

Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että korkeatasoinen koulutus on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein menestystekijä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus onkin asettanut tavoitteeksi, että Suomi on vuonna 2020 maailman osaavin kansa.

Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, koska Suomen peruskoulujärjestelmä on monissa tutkimuksissa todettu yhdeksi maailman parhaista. Huolestuttavaa on, että Suomen sijoitus kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa on laskenut sekä matematiikan, lukutaidon että luonnontieteiden osaamisessa.

Tasokkaan perusopetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan, koska sillä luodaan valmiudet uuden oppimiseen. Tätä taitoa tarvitaan, koska työelämässä joudutaan opiskelemaan koko ajan uutta.

Kukaan ei osaa varmasti sanoa, mitkä ammatit katoavat ja mitä syntyy tilalle. Hietanen uskoo kuitenkin, että uusi teknologia tuo erittäin paljon työpaikkoja maaseudulle, koska bioraaka-aineesta tehdään tulevaisuudessa kaikkea. Hänen mielestään vuoden 2050 paikkeilla kaikki, mitä voidaan tehdä bioraaka-aineesta, tehdään siitä.

Hietanen arvioi, että biotalous on ainakin yhtä suuri muutos kuin robottien ja tekniikan mukanaan tuoma muutos.

Biotalouden tarvitsemat raaka-aineet kasvavat pelloilla ja metsissä. Tulevaisuuden raaka-aineet eivät kasva eivätkä kulkeudu jalostettaviksi itsestään, vaan siihen tarvitaan osaavia ihmisiä.

Vaikka koulutuksen tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on sekin joutunut valtiovallan säästölinjan kohteeksi. Hallitus on päättänyt vähentää ammattikoulutuksen aloituspaikkoja tuhansilla vuoteen 2016 mennessä. Suhteellisesti eniten vähennys koskee luonnonvara-alan ammattikorkeakoulutusta.

Ammatillinen koulutus on muutenkin murroksessa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan meneillään olevalla ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksella on kohtalokkaita seurauksia. OAJ:n mukaan joillakin oppilaitoksilla rahoitus voi uudistuksen seurauksena romahtaa.

Tutkintouudistuksenkin pitäisi tulla voimaan ensi vuoden elokuussa, mutta oppilaitoksilla ole tietoa millä rahoilla ja millaista opetusta ne voivat jatkossa antaa. Kuinka tämä on mahdollista?

Monissa tutkimuksissa Suomen tulevaisuuden kasvualoiksi on ennakoitu pudasta ruokaa, metsää, mineraaleja ja matkailua. Näille aloille tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän osaajia.

Supistamisen sijaan luonnonvara-alalle pitääkin suunnata nykyistä enemmän resursseja. Koulutusta pitää tarjota siellä, missä tulevaisuuden työpaikatkin ovat.

Avaa artikkelin PDF