VÄITÖS Kasvuolojen vaikutusta marjan laatuun vaikea ennustaa
Lajike on selkein herukan ja tyrnin laatua määräävä tekijä, Turun yliopiston jatko-opiskelija Jie Zheng toteaa maanantaina tarkastettavassa väitöstyössään. Kasvuolojen kuten kasvupaikan, auringonpaisteen tai sademäärän vaikutukset ovat hyvin kasvikohtaisia.
Elintarvikekemian alaan kuuluvassa väitöstyössä tutkittiin kuutta herukkalajiketta ja kahta tyrnialalajia. Sadosta mitattiin sokereiden, hedelmähappojen, C-vitamiinin ja fenolisten yhdisteiden laatua ja määrää.
”Viljelimme marjoja useana vuonna Suomessa, Kiinassa ja Kanadassa eri leveyspiireillä ja vaihtelevalla korkeudella merenpinnasta. Sääolot ja niiden vaikutukset voitiin määrittää Suomessa erityisen tarkasti, Kanadassa ja Kiinassa vain rajoitetusti”, Zheng kertoo.
Vanhan mustaherukkalajikkeen, Melalahden, koostumus ei juurikaan riippunut olosuhteista, kasvoi se sitten Rovaniemellä tai Piikkiössä, sateessa tai paisteessa.
Lämpimät kesät tuottivat erityisen sokeripitoisia marjoja Mortti- ja Ola-mustaherukoilla, mutta alensivat valkoherukan sokeripitoisuutta.
Tyrnimarjoissa on aina vähemmän sokeria kuin herukoissa, mutta kiinalainen tyrni on aina makeampi kuin muut tyrnialalajit.
Tyrneillä aurinkoiset säät vähensivät merkittävästi marjojen hedelmähappojen, erityisesti omenahapon määrää. Suomalaisissa tyrneissä sokeripitoisuus on aina alhainen, eikä se juuri lisäänny syksyn edetessä.
Etyyliglukosidi on suomalaisissa tyrneissä esiintyvä sokerijohdos, jolla arvioidaan olevan edullisia terveysvaikutuksia. Tämän yhdisteen pitoisuus kasvaa siirryttäessä kohti pohjoista.
Myöskään C-vitamiinipitoisuudet eivät ole tyrnissä vakioita. Kiinan vuoristoalueen marjojen C-vitamiinipitoisuudet ovat aina korkeita, sitä korkeampia mitä ylempänä pensaat kasvavat.
”Tietyn marjalajikkeen koostumuksen riippuvuus kasvupaikasta ja sääolosuhteista ei ole helposti ennustettavissa. Ympäristön aikaansaamia vaikutuksia joutuu selvittämään yritys ja erehdys -periaatteella”, Zheng sanoo.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
