POLITIIKASTA LYHYESTI

Keskustan eduskuntaryhmän

puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ehdottaa joka työttömälle oikeutta 300 euron palkkatuloon kuukaudessa ilman työttömyysturvan leikkausta.

Uutisvuoksi-lehden

kolumnissa julkaistu ehdotus olisi Tiilikaisen mielestä omiaan aktivoimaan

työttömiä tilanteessa, missä pelko turvan kaventumisesta on muuten heitä passivoiva tekijä.

Peruspalvelukriisi voi ajaa jo lähivuosina kuntalaisia käymään oikeutta kuntaansa

vastaan. Näin ennakoi

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento Väli-Suomen Median julkaisemassa

Sunnuntaisuomalaisessa.

Vuorento viittaa taloustilanteeseen, jossa kunta ei enää selviä peruspalveluiden järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla. Tilanteeseen

päädytään joissakin kunnissa

pian, jos kuntien valtionosuuksiin tehdään isoja leikkauksia.

Ruotsin ulko- ja puolustusministerit haluavat entistä

tiiviimpää puolustusyhteistyötä Pohjolassa. Tärkeä

osa tässä olisi yhteisessä omistuksessa ja käytössä oleva puolustusmateriaali.

Ministerit kirjoittavat Dagens Nyheterissä, että ajan myötä myös eri maiden sotaharjoitukset voitaisiin pitää yhdessä.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ei sulje pois

mahdollisuutta, että Suomi

voisi omistaa yhteistä sotakalustoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Se vaatisi kotimaassa perusteellista keskustelua ja luultavasti myös valtiosopimusta.

Etätyön tekijöiden määrä on saavuttanut toistaiseksi huippunsa, arvioi sanomalehti Kaleva.

Työterveyslaitokselta kerrotaan, että 90-luvun alusta jatkunut kasvu on pysähtynyt. Etätyötä tekevien osuus palkansaajista on pysynyt kuluneet pari vuotta ennallaan. Nyt etätyön tekijöitä on reilut 300 000.

Yhtenä syynä voi olla

taloudellinen tilanne, joka saattaa heikentää työntekijöiden ja työnantajien välistä luottamusta.

Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies tarjoaa tuleviin palkkaratkaisuihin nollalinjaa.

Häkämies sanoi Ylen Ykkösaamussa, että korotusta voisi yksittäisissä yrityksissä tulla korkeintaan tuottavuuden kasvun verran.

Suomalaisista vain joka kolmas tietää kaikki hallituspuolueet, ilmenee Helsingin Sanomien kyselystä. Varsinkin nuorilla on suuria vaikeuksia nimetä kuusi hallituspuoluetta. Sen sijaan yli 65-vuotiaista kaikki hallituspuolueet muistaa lähes puolet vastaajista.

Vihreiden kannattajista

vain 18 prosenttia pystyi

luettelemaan kaikki hallituspuolueet, kun vasemmistoliiton äänestäjistä tehtävä onnistui yli puolelta.

Avaa artikkelin PDF