Metsänomistajien kannattaa pyrkiä kuntapäättäjiksi

Kun kaavoja tehdään, sen ei pitäisi synnyttää rajoituksia, vaan luoda varmuutta maaomaisuuden hallintaan, linjaa MTK. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK:n maankäyttöasiantuntija Simo Takalammi muistutti Lapin metsätalouspäivillä perjantaina, että kunnilla on kaavoitusmonopoli.

"Kunnan politiikassa kannattaa vaikuttaa. Monesti maankäyttöasioista päättäviin elimiin ei ole jono", hän totesi.

Takalammi kehuu hallitusohjelmaa. Sen mukaan esimerkiksi maakuntakaavaa ei tarvitsisi enää vahvistuttaa ympäristöministeriössä, vaan riittäisi, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan.

"Se tuo lisää valtaa maakunnille."

MTK:n mielestä kaavoittamista ei pitäisi lisätä. Ja kun kaavoja tehdään, sen ei pitäisi synnyttää rajoituksia, vaan luoda varmuutta maaomaisuuden hallintaan.…

Professori Tuula Packalen Luonnonvarakeskus Lukesta kertoi, että maisematyölupavaatimukset ovat lisääntyneet maaseudulla sekä ranta- ja virkistysalueilla.

"Kaavoituksen pitäisi ohjata ulkoilua, mutta käytännössä se ohjaa metsätaloutta", hän harmitteli.

Jos hakkuita jää tekemättä sen vuoksi, ettei maanomistaja halua lähteä raskaaseen maisematyölupaprosessiin, kantorahatuloja jää saamatta.

Maisematyöluvan hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta tuhanteen euroon, mutta rahasummaa haitallisempi on aika, joka lupaprosessissa menetetään. Se voi kestää vuosia ja poikia valituksia.

Packalen huomautti, etteivät kuntapäättäjät aina ymmärrä, miten kaavamerkintä vaikuttaa kunnan talouteen. Kantorahatulojen lisäksi metsätalous työllistää hakkuu- ja kuljetusyrittäjiä ja paikallisia sahoja.

Kaavamerkintä voi myös vähentää maanomistajan intoa antaa maitaan reitistöjen pohjaksi.

"Vaikka luvattaisiin, ettei kaavamerkintä vaikuta metsänhoitoon, kukaan ei voi vakuuttaa, ettei näin kävisi myöhemmin. Kaava on helposti voimassa 25 vuotta. Sinä aikana virkamiehet vaihtuvat", MTK:n Takalammi kommentoi.