Kiky-sopimuksesta yllätysleikkaus armeijalle, ministeri Niinistö: "Puolustusta uhkaa näivettyminen"

Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo MT:n haastattelussa edelleen pohtivansa, lähteekö hän ehdolle perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. "Puolueella pitää olla oma ehdokas. Katsotaan, kuinka monta Niinistöä on ehdolla." Kuva: Sanne Katainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä Suomen puolustusta uhkaa pian näivettyminen, mikäli puolustushallinnon toimintamenot jatkavat nousuaan ja säästövaateet lisääntyvät.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Niinistö kertoo, että ensi vuonna ministeriö joutuu tinkimään menoistaan yhteensä 38 miljoonaa euroa, koska pelkästään kiky-sopimus tuo ministeriölle 26 miljoonan euron yllätyssäästön.

Puolustushallinto saa lisärahoitusta tällä vaalikaudella materiaalihankintoihin. Tänä vuonna summa on 50 miljoonaa euroa. Potti nousee vähitellen 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Asiasta sovittiin viime hallituskaudella Ilkka Kanervan (kok.) johtaman työryhmän ehdotuksesta.

Niinistö pitää tasokorotusta tarpeellisena, mutta huomauttaa, että työryhmä keskittyi ennen kaikkea käytössä oleviin resursseihin eikä toimintamäärärahojen tulevaisuuteen.

Niinistön mielestä puolustuskyvyn ylläpito vaatii pitkäjänteisyyttä. Siksi hän haluaa asettaa toimintamäärärahoille nyt oikean tason.

"Puolustusvoimia on kuritettu säästöhuumassa jo viime vaalikaudella ja edelleen toimintamenosäästöt jatkuvat."

Niinistön mukaan syksyn aikana valmisteltavan puolustusselonteon valmistelun yhteydessä ministeriössä lasketaan, kuinka isoille määrärahoille on tarvetta.

"Meillä ei ole vielä tarkkaa summista. Parempi on, että en sano niistä mitään", hän kommentoi.

"Rahasta joudutaan keskustelemaan."

Nyt valmisteilla olevan puolustusselonteon valmistelun yhteydessä luupin alle joutuu 2012–2015 tehty puolustusvoimauudistus. Puolustuksen yleisiin peruslinjoihin ei ole tarvetta puuttua, sanoo Niinistö. Arvioitavaksi on otettava tehdyt rakenteelliset uudistukset.

Niinistön mukaan vanhoja lakkautettavia varuskuntia ei herätetä henkiin tai uusia perusteta. Varuskunnille ei ole taloudellisia edellytyksiä, eikä toiminnallista tarvetta, kuuluvat perustelut.

Sodanajan joukkojen vahvuutta Niinistön on valmis nostamaan. Pohdinnan taustalla vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Ukrainan kriisin vuoksi.

"Muussa tapauksessa alueellinen puolustusjärjestelmämme haasteellisessa tilanteessa."

Niinistö haluaa myös lisätä varusmiehiä kouluttavien sopimussotilaiden määrää armeijassa, jotta armeijan tavoite – 2,5 kouluttajaa per varusmiesjoukkue – täyttyisi. Säästöjen vuoksi sopimussotilaiden rivejä on harvennettu tuntuvasti viime vuosina. Nyt heitä on noin 200.

"He ovat edullisin osa kantahenkilökunnasta. Puolustusvoimain henkilöstössä on tällä hetkellä jopa uupumusta, ja sopimussotilaiden avulla voitaisiin saada kone pyörimään vielä paremmin. Heidän palkkaaminen olisi myös työllisyyspoliittinen keino sellaisilla seudulla, missä työllisyys ei ole kaikkein parasta."

Lue koko haastattelu perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta