Suureksi kasvanut muovikalvonvalmistaja sitoutuu Teerijärveen - ”Haluamme, että kotiseudun väellä säilyy työt”
Rani Plastin päätehtaalla Kruunupyyn Teerijärvellä valmistettiin viime vuonna 80 000 tonnia muovikalvoja.
"Rahassa ajatellen annamme koko ajan hieman tasoitusta sijaintimme puolesta, mutta emme ole koskaan edes vakavissamme keskustelleet siitä, että pääkonttori tai suurin tehdas siirrettäisiin Teerijärveltä jonnekin muualle”, Rani Plastin toimitusjohtaja Jari Palosaari toteaa. Kuva: Esko Keski-VähäläKruunupyyssä Teerijärvellä pääkonttoriaan pitävä Rani Plast on pohjoismaiden johtava muovikalvonvalmistaja.
”Tuorerehun teossa käytettävät maatalouskalvot kattavat noin kolmanneksen kaikesta yritystoiminnastamme”, toimitusjohtaja Jari Palosaari toteaa.
Eri teollisuudenaloille suuntautuvat pakkauskalvot vastaavat noin puolta kaikesta yrityksen tuottamasta materiaalista.
”Teollisuus yhteensä on reilu puolet kaikesta tuotannostamme. Isoin sektori on rakentaminen”, Palosaari kertoo.
Muut teollisuudenalat, joille Rani Plast tuottaa materiaaleja, ovat paperi- ja kemianteollisuutta sekä puunjalostusta.
Rani Plastin merkittävin tehdas sijaitsee Kruunupyyn Teerijärvellä. Siellä valmistettiin viime vuonna yhteensä 80 000 tonnia muovikalvoja.
”Olemme Suomen suurin pakkauskalvojen valmistaja ja Euroopassa 20 suurimman joukossa”, talousjohtaja Tommy Wikman sanoo.
Teerijärven tehdas on yhtiön selkeästi suurin yksikkö. Siellä työskentelee noin 350 henkeä.
Lisäksi Rani Plastilla on 20 työntekijän tehdasyksikkö Lappforsissa sekä 25 hengen jatkojalostusyksikkö Myrskylässä.
Ulkomailla yritys operoi Ruotsissa Malmössä sekä Venäjällä Moskovan seudulla.
Yrityksen liikevaihto kipusi viime vuonna 208 miljoonaan euroon.
Firma on siis kaikilla mittapuilla suuri, mutta toimitusjohtaja Palosaari painottaa, että kyseessä on edelleen pohjimmiltaan perheyritys.
”Jaamme edelleen sen saman arvopohjan, jonka varaan firma perustettiin tänne Teerijärvelle vuonna 1955.”
Yrityksen perusti paikallinen Ahlbäckin suku, joka oli vanhastaan omistanut seudulla vesivoimalan.
” Nils Ahlbäck oli käynyt töissä Ruotsissa Tukholmassa. Siellä hän tutustui sähköjohtoihin, joissa oli muovipäällyste”, Palosaari kertoo.
”Hän innostui ideasta ja palattuaan kotikylille perusti firman, joka alkoi valmistaa erilaisia muovipäällysteisiä esineitä. 1950-luvulla täällä tehtiin muun muassa muovisia kasteluletkuja.”
1950-luvulla valikoimaan tulivat mukaan kalvotuotteet: erilaiset pussit ja säkit.
1960-luvulla siirryttiin tuottamaan enemmän teollisuuden tarvitsemia materiaaleja.
”Vuonna 1960 yrityksessä oli 8 työntekijää. Siitä väkimäärä lähti hiljalleen nousemaan. Vuonna 2017 työntekijöitä koko konsernissa oli jo tuhat”, toimitusjohtaja summaa.
Perheyrityksen arvoista puhuessaan Palosaari mainitsee paikallisuuden.
”Jos asioita mietittäisiin puhtaasti rahassa, niin annamme koko ajan hieman tasoitusta sijaintimme puolesta. Olemme aika kaukana asiakkaista ja materiaalitoimittajista. Mutta emme ole koskaan edes vakavissamme keskustelleet siitä, että pääkonttori tai suurin tehdas siirrettäisiin jonnekin muualle.”
”Meille on keskeinen ja tärkeä arvo, että työllistämme paikallisesti, kuten olemme tehneet jo vuosikymmenten ajan. Toiminnassamme on selkeä sosiaalinen ja aluepoliittinen lataus mukana. Haluamme, että kotiseudun ihmisillä säilyy työpaikka”, Palosaari kiteyttää.
Muovin viime vuosina saama julkisuus ei ole ollut aina mairittelevaa ympäristönäkökulmasta käsin.
Palosaari korostaa, että alan yritysten on tehtävä osansa ympäristöasioiden huomioimisessa.
”Yritämme tehdä vähemmällä enemmän. Alan toimijana olemme mukana siinä, että muovien kierrätystä kehitetään ja kierrätysmateriaaleja pystytään käyttämään nykyistä enemmän. Esimerkiksi uusiomuovin kehittäminen on tulevaisuudessa iso asia”, Palosaari toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
