vierasyliö Edullinen vai kokonaistaloudellisestiedullisin lämmitysjärjestelmä?

Mielestäni pienkiinteistöjen lämmitysjärjestelmän valinnan ainoa oikea lähtökohta on

kyseisen kiinteistön asujien

tarpeet ja arvot. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä ainoaa kaikille

sopivaa lämmitysjärjestelmää ei ole olemassa.

Oman kokemuksen perusteella uskallan sanoa, että

todellisuudessa merkittävin

tekijä lämmitysjärjestelmän

valinnassa kuitenkin on lämmitysjärjestelmän investointi- ja käyttökustannukset.

Tällä hetkellä asujien näkökulmasta taloudellisesti houkuttelevimmat lämmitysratkaisut näyttäisi olevan suora sähkölämmitys ja erilaiset lämpöpumppulämmitysjärjestelmät (jotka minun mielestäni ovat edullisimpia ja ekologisimpia sähkölämmitysmuodoista),

joiden määrän lisääntyminen ei välttämättä vähennä Suomen

sähkön vuotuisia kulutusmääriä.

Sähkönkulutuksen näkökulmasta ongelmana on jo nyt tammi–helmikuun sähkönkäyttöhuippujen tyydyttäminen. Oma arvaukseni on, että sähkölämmityksen ja lämpöpumppulämmitysjärjestelmien lisääntyminen vain kasvattaa pakkasjaksojen sähkön kulutuksen piikkejä.

Toinen kysymys on, millainen pienkiinteistöjen lämmitysmuoto on pitemmällä aikajanalla edullisin lämmitysmuoto

kansallisella tasolla?

Onko meillä varaa tuhlata arvokasta ja monikäyttöistä sähköenergiaa lämmitykseen, kun

samaan aikaan voisimme lisätä puun käyttöä polttoaineena?

On täysin totta, että puun käyttö energianlähteenä on

monitahoinen asia muun muassa puunpolton päästöjen ja teollisen puunkäytön näkökulmasta.

Oma näkemykseni on, että puun polttaminen on toteutettavissa täysin siedettävillä päästötasoilla isoista voimalaitoksista

omakotitaloihin saakka. Tällainen toteutus vaatii jokaiseen kohteeseen oikean laitetekniikan, jossa käytetään siihen

soveltuvaa puupolttoainetta.

Käyttäjän merkitys lopputulokseen on merkittävä. Ei bensiinimoottorikaan tykkää dieselistä, eikä dieselmoottori bensiinistä.

Meneillään olevien tutkimusten väliaikatietojen mukaan näyttäisi siltä, että energia- ja ensiharvennuspuun käyttöä erilaisten puupohjaisten polttoaineiden raaka-aineena voitaisiin merkittävästi lisätä, kun tarkastelun näkökulma on tekninen.

On hyvinkin mahdollista,

että nykyisillä energiatuki ja energiaverojärjestelmillä ja siten

kilpailevien polttoaineiden

hinnoilla pieniläpimittaisesta

puusta tehdyn polttoaineen

hinta loppukäyttäjän näkökulmasta on vielä liian korkea.

Lämmitysmuotojen kustannuksia vertailtaessa olisi aina otettava huomioon sekä investointikustannukset että käyttökustannukset, sillä pelkkä

polttoaineiden hinta ei kerro koko totuutta.

Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa tilanne on toisin.

Puupohjaisten pellettien käyttö suurissa voimalaitoksissa sähköntuotannon polttoaineena on mielenkiintoinen mahdollisuus, jolla voitaisiin korvata

ainakin osa nykyisin sähköntuotannossa käytettävästä kivihiilestä.

Rakennusten lämmityksessäkin meillä on potentiaalia, sillä

Suomessa on noin 260 000 öljylämmitteistä pientaloa, joista

valtaosa voitaisiin saneerata pellettilämmitysjärjestelmiksi.

Uusista pientaloista valtaosa valitsee joko suoran ja välillisen sähkölämmityksen, vaikka

muitakin erittäin käyttökelpoisia vaihtoehtoja olisi saatavilla.

Pellettilämmittäjien määrää Suomessa ei ole systemaattisesti tilastoitu. Pellettimyyjien ja

laitemyyjien tietojen pohjalta

vuoden 2011 lopussa oli noin 25 000 pientaloa, joissa lämmitetään pelletillä. Suurempia kiinteistöjä ja aluelämpölaitoksia on yli tuhat kappaletta.

Energiatehokkuuden näkökulmasta olen pitkälti samaa mieltä tekniikan tohtori, dosentti

Jaakko Saastamoisen kanssa.

Hänen mielestään energiatehokkuuteen päästään siirtymällä taajamissa sähkölämmityksestä kaukolämpöön ja

muualla pellettilämmitykseen.

Omana lisäyksenä en unohtaisi hake- ja klapilämmitystäkään, jos nämä lämmitysmuodot soveltuvat käyttöominaisuuksiltaan asujien muuhun elämään.

Puuta polttoaineena käyttävistä lämmitysjärjestelmistä

pellettilämmitysjärjestelmät ovat mielestäni sopivimpia

pienen kokoluokan kiinteistöjen lämmittämiseen.

Pellettilämmitysjärjestelmät on myös toteutettavissa siten, että haja-asutusalueilla joskus esiintyvät sähkökatkokset eivät vaikuta kiinteistön lämmitysjärjestelmän toimintaan.

Olen vakuuttunut, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppulämmitysjärjestelmät ja joissakin tapauksissa jopa öljylämmitysjärjestelmä on joidenkin

kiinteistöjen kohdalla oikea lämmitysmuoto, mutta uskallan

väittää, että suurimmassa osassa

tapauksissa puupolttoainetta käyttävä lämmitysjärjestelmä olisi sopivampi.

Tämä näkökulma on tekninen

ja nyt tarvittaisiinkin paljon tahtoa ja työtä, että myös taloudellinen näkökulma saataisiin houkuttelevammaksi.

SIMO PAUKKUNEN

Kirjoittaja tekee William ja Ester Otsakorpi-säätiön rahoituksen turvin väitöskirjaa Itä-Suomen

yliopistossa.

Avaa artikkelin PDF