Kyläkauppias: "Kertaostojen koko on kasvanut" – Kyläkauppa on entistä useammalle pääostospaikka
Kyläkauppatuki kannusti viime vuonna kauppiaita. "Meidät koetaan tärkeäksi", kauppias Kaulamo sanoo.Leppävirran Konnuslahden kyläkaupan kauppias Pentti Kaulamolla piti kiirettä viime torstaina, sillä hänellä oli tavaranjakelupäivä.
"Jaetaan tavaraa kylille, lähinnä vanhuksille. Tänään on 12 asiakasta ja vien yhdelle mönkijän ja haen toisen huoltoon", Kaulamo kertoo tien päältä.
Kilometrejä tuli päivässä noin 135 ja samalla reissulla hän yritti hoitaa mahdollisimman monta asiaa.
Kaulamo tietää joidenkin muidenkin kyläkauppojen talouslukuja ja pitää niitä rohkaisevina.
"Pienemmän pään kauppojen myynnit ovat olleet hyviä. Korona on auttanut jonkun verran."
Asiakkaiden määrä ei ole lisääntynyt, sillä asukasmäärät vähenevät edelleen. Kertaostojen taso on kuitenkin noussut. Kun ennen kyläkaupasta on ostettu täydennystä, nyt se voi olla pääostospaikka.
Kysynnän muuttuminen aiheuttaa kauppiaallekin haasteita.
"Pitää vastata siihen kysyntään. Se on tietenkin perusasia, mutta on korostunut. Ihmiset haluavat asioida lähellä eivätkä mennä ruuhkaisiin paikkoihin. Kyläkauppojen tarve ja olemassaolo on korostunut", Kaulamo kertoo.
Kyläkauppojen tuki tuli tarpeeseen viime vuonna, Kaulamo sanoo. Hän on iloinen tuen toisesta kierroksesta.
Tukisumma nousee miljoonasta kahteen miljoonaan euroon, maa- ja metsätalousministeriö esitti keskiviikkona.
"Tuella oli monta merkitystä. Se oli piristysruiske rahantarpeeseen ja myös henkinen palkinto, että meidät koetaan tärkeäksi", Kaulamo sanoo.
Kaulamo sai tukea vuosi sitten.
"Minulle se oli erittäin merkittävä. Osui kuin naulankantaan, kun rakennettiin uutta jätevesijärjestelmää. Iso osa kaupoista toimii vanhoissa kiinteistöissä ja remonttien tarvetta on paljon."
Edellisen kerran tukea saivat vain harvalla maaseudulla sijaitsevat kaupat, nyt tukikelpoisia ovat kaikilla maaseutualueilla olevat kaupat.
Tuen kriteerinä on ainakin yksi lisäpalvelu. Niitä ovat posti-, käteisnosto-, apteekki- ja polttoainejakelupalvelu.
Päivittäistavarakauppoja edustavan PTY:n johtaja Ilkka Niemisen mukaan kyläkaupoista käytännössä kaikki ovat monipalvelupisteitä.
"Esimerkiksi käteistä kassalta on yleinen palvelu. Polttoaineenjakelussa ympäristövaatimukset ovat niin kovat, että sen merkitys on vähentynyt", Nieminen sanoo.
Tulevaisuudessa sähköautojen lataaminen voisi olla hyvä lisäpalvelu polttoaineiden jakelun sijaan, Nieminen miettii.
Kaulamon kaupan palveluvalikoima on laaja. Kaupan lisäksi on esimerkiksi 13-paikkainen kahvila, pakettipalvelu, Veikkaus-piste ja Leppävirran apteekin lääkekaappi. Kaupalta voi ostaa myös pienkoneita tai mönkijöitä sekä huoltaa niitä.
"Lisäksi on huone vierailevia taiteilijoita varten. Hieroja käy, kun korona hellittää, ja parturia etsitään", Kaulamo kertoo.
Kaulamon mukaan kyläkaupan pyörittäminen vaatii kauppiaalta vähän enemmän kuin muissa ympäristöissä.
Kauppiaan täytyy tuntea kylän henki ja ihmiset.
"Ihmiset haluavat varmuutta, että homma toimii. Pitää olla muutakin kuin pelkkä kauppa. Kun asiakas näkee, että toiminta kehittyy, hän luottaa kauppiaaseen. Kyllä he sitten tulevat."
Uutta tukea jaetaan vuosina 2021–2023, jos asetus hyväksytään. Maa- ja metsätalousministeriö MMM lähetti asetusesityksen lausunnoille viime keskiviikkona. Päätöksiä odotetaan syksyllä.
PTY:n Nieminen muistuttaa, että vaikka ostovoima keskittyy keskuksiin, on Suomessa halua, että maaseudulla on aktiivista toimintaa.
"Nähdään arvoa sille, että on vapaa-ajan asumista, etätyötä ja mökkeilyä. Kyläkauppojen määrä on vähentynyt trendinomaisesti jo pitkään. 11 000 euron tuki on ollut kaupoille vaikuttava summa ja hidastaa trendiä."
Lue myös:
Uutta kyläkauppatukea saa yli 80 maaseudun myymälää – tuki on noin 11 000 euroa
Lakkautettu Piispajärven koulu muuttui kyläkaupaksi – "Kyläkauppatuki tuli todella tarpeeseen"
Kyläkaupoille miljoonan euron tuki – kriteerit täyttäviä kauppoja haja-asutusalueilla on noin sata
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

