Terveyslähettiläät ovat auttaneet Hargeisan sairaalan kuntoon

Suomalainen kätilö Ifrah Ahmed neuvoo nuorta äitiä Faduma Hassan Abdia hoitamaan vuorokauden ikäistä poikavauvaa. Hargeisan sairaalassa vastasyntyneiden kuolleisuus on laskenut 24 prosentista viiteen henkilökunnan ammattitaidon kohennuttua. Mirkka Henttonen/IOM Kuva: Viestilehtien arkisto

Hargeisa, Somalimaa,

Somalia (MT)

Somaliasta irti pyrkivän Somalimaan pääkaupungin Hargeisan sairaala on noussut raunioiden partaalta koko Somalian parhaaksi.

”Enää kenenkään ei tarvitse kuolla munuaisten vajaatoimintaan”, toteaa hemodialyysiosaston johtava lääkäri Ahmed Haddi.

Suomensomali on virkavapaallaan Omnia-ammattikorkeakoulun lehtorin virasta työskennellyt Hargeisassa kahteen otteeseen vuoden 2012 jälkeen.Kun Haddi saapui Hargeisaan ensi kertaa, varastossa oli seissyt lahjoituksina saatuja munuaishoitolaitteita viisi vuotta tyhjän panttina. Niitä ei osattu käyttää.

Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivä joutui matkaamaan hoitoihin Keniaan, Etiopiaan tai Arabiemiraatteihin. Vajaatoiminnasta kärsivät tarvitsevat usein hoitoa pitkään, jopa lopun ikänsä. Jos tähän ei ollut varaa, kohtalona oli kuolema.

Hoitojen aloittamisen jälkeen potilaita on ollut 5 500. Keskimäärin 70 ihmistä viikossa käy hoidettavana.

Haddi on kouluttanut osaston yhdeksän työntekijää, nyt homma pyörii ilman häntäkin. Seuraava tehtävä on kouluttaa tekijät Somalimaan toiseen suureen julkiseen sairaalaan Burcoon.

Hargeisan sairaalalla on vahva kytkös Suomeen. Siellä on työskennellyt vuoden 2008 jälkeen kymmeniä suomensomaleja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, tukemassa ja kouluttamassa paikallisia terveyspalveluiden jälleenrakentamisessa.

Työntekijät ovat tulleet kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pestille. Useimmilla tämä eräänlainen ”terveyslähettilään” työ on venähtänyt ajateltua pidemmäksi niin mielekästä se on ollut.

”Ensin oli vähän vaikea sopeutua. Kun opin tuntemaan muita hoitajia ja pääsin tähän ohjelmaan, alkoi sujua paremmin”, Suomessa opiskellut kätilö Ifrah Ahmed kuvaa.

Hän vieraili Hargeisan sairaalassa ensi kertaa harjoittelijana vuonna 2007, mutta palasi Lontooseen.

Ahmed on kouluttanut kahden muun Mida Finnsomin palkkaaman työntekijän kanssa koko synnytysosaston henkilökunnan. Vastasyntyneiden kuolleisuus on sen ansiosta painettu reilussa kahdessa vuodessa 24:stä viiteen prosenttiin.

Sairaalan johtaja Ahmed Omar Askar on ylpeä myös hammashoitolasta. Aiemmin Hargeisassa toimi vain yksityisiä hammasklinikoita, nyt maksuttomaan hoitoon on päivittäin pitkä jono.

Ulkoa tulleiden ammattilaisten vaikutus näkyy Askarin mukaan lähes kaikessa sairaalan hallinnosta laboratorioon ja leikkaussalista magneettikuvauksiin.

”Ennen minulle soitettiin tuon tuosta, että joltain osastolta puuttuu lääkäri tai hoitaja. Nyt sellaisia huolia on paljon vähemmän”, hän toteaa hymyillen.

Askar on niitä, jotka johtavat esimerkillään. Hän on opiskellut lääkäriksi Moskovassa 1980-luvulla ja erikoistunut Suomessa.

Kun sisällissota loppui, hän palasi kansainvälisten järjestöjen palvelukseen kotiseudulleen ja on tunnettu koko Somaliassa muun muassa tuberkuloosin ja hiv:n ehkäisytyöstä. Askar on itsekin yksi IOM:n rekrytoinneista.

Juuri tähän IOM:n ohjelman onnistuminen perustuu. Asiantuntemus rakentuu jakamalla saman kansan ammattilaisten kesken.

”Älä anna meille kalaa, vaan opeta meitä kalastamaan”, hän siteeraa vanhaa viisautta.

Keskussairaalan lisäksi muualta saapuneita somaliammattilaisia löytyy Somalimaan terveysministeriöstä ja terveysvirastosta, sairaanhoito-oppilaitoksesta ja tuberkuloosisairaalasta.

Kaijaleena Runsten

Avaa artikkelin PDF