Pohjoisessa olitammikuussa lauhaa
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan suurin poikkeama lämpötiloissa oli Itä- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli noin kolme astetta tavanomaista lauhempaa.
Tammikuun keskilämpötila vaihteli länsirannikon runsaasta 6 pakkasasteesta Länsi-Lapin vajaaseen 11 pakkasasteeseen.
Kuukauden alin lämpötila -36,1 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 28. tammikuuta.
Sademäärä kohosi tammikuussa suurimmaksi maan itäosassa ja Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa satoi yleisesti yli 40 millimetriä, paikoin runsaat 60 millimetriä.
Maan länsiosassa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa sademäärä oli yleisesti 20–40 millimetriä.
Yksittäisistä havaintoasemista runsaimmin satoi Tornion Torpissa, jossa sadetta kertyi 71 millimetriä. Vähiten eli 17 millimetriä satoi Enontekiön Näkkälässä. Suurin vuorokautinen sademäärä 30,7 millimetriä mitattiin Tornion Torpissa 30. päivänä.
Lunta oli tammikuun päättyessä eniten Luoteis-Lapissa, jossa sitä oli paikoin 80–90 senttiä. Suurin lumensyvyys 91 senttiä mitattiin Kittilän Kenttärovalla.
Maan itäosassa lunta oli yleisesti 40–50 senttiä, kun taas maan länsiosassa sitä oli vähemmän eli yleisesti 20–30 senttiä. Länsirannikolla lunta oli paikoin alle 10 senttiä.
Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lumitilanne oli Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan päävesistöjen virtaamat olivat tammikuussa valtaosassa Suomea keskimääräistä suurempia.
Vettä padottavaa hyydettä muodostui kovilla pakkasilla paikoitellen jokiin, joiden pinta ei ollut vielä jäätynyt. Kymijoen alajuoksulla hyyde nosti vedenpintaa lähes koko kuukauden ajan.
Maan eteläosassa pohjaveden pinnat nousivat hieman tammikuun alussa, muualla maassa ne jatkoivat talvista laskuaan koko kuukauden ajan.
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10–25 senttiä yli ajankohdan keskiarvon.
Suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat 20–40 senttiä tavallista korkeammalla, mikä johtuu viime vuoden runsaista sateista.
Runsas lumipeite ja märkä maaperä ovat hidastaneet talven routakerroksen muodostumista, mutta tammikuun alun kovemmat pakkaset edesauttoivat asiaa. Maan etelä- ja keskiosassa routaa on nyt 0–15 senttiä ja pohjoisosassa 20–60 senttiä.
Tammikuun ajoittaiset suojasäät eivät ehtineet heikentää järvien jäitä. Kovilla pakkasjaksoilla jäät paksuuntuivat, mutta monilla järvillä teräsjää vahvistui vain vähän. Enemmän kasvoi jäätyneestä sohjosta muodostuneen hauraan kohvajään paksuus.
Ympäristökeskuksen mukaan tammikuun lopussa jäätä oli Lapin järvillä enimmäkseen 40–50 senttiä, etelämpänä 30–40 senttiä.
Lukemat ovat ajankohdalle melko tyypillisiä. Jään laatu vaihteli järvien välillä paljon. Pahimmillaan teräsjäätä oli vain pieni osa jään kokonaispaksuudesta.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
