Tornionjoki nousee kohti ennätystulvaa
Muonionjoki tulvi Kolarin kirkonkylän kohdalla viime lauantaina. Vedenpinnasta mitattuna nousuvaraa talojen kivijalkoihin on reilu metri. Tulvahuippuaodotetaan joen alajuoksulla kuluvan viikon lopulla. kari lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKOLARI
”Ruotsin tuntureilta on tulossa poikkeuksellisen paljon sulamisvesiä. Siellä lumen painoksi on mitattu noin 200 kiloa neliömetriä kohti”, kertoo tulvapäällikkö Timo Alaraudanjoki Lapin elykeskuksesta.
Kolarin Lappeassa Muonionjokeen yhtyvän Tornionjoen virtaama on noin 1 400 kuutiometriä sekunnissa. Yli puolet tulvavedestä tulee Ruotsin puolelta.
”Tornionjoen vesistön vedenpinta on tällä hetkellä noin kolme metriä kesävedenpintaa korkeammalla, ja se nousee arviolta vielä vajaan metrin.”
Pellossa vedenkorkeus oli lauantaina tasolla 79,5 metriä. Ennusteen mukaan sen arvioidaan nousevan 80,5 metriin.
”Vahinkorajaan on matkaa vielä puolisen metriä. Ainakin viemäritöihin joudutaan, vaikka kiinteistöt eivät kastuisikaan. Mikäli sää viilenee, lumen sulaminen hidastuu.”
Alaraudanjoki sanoo, että Kilpisjärvellä lämpötilan odotetaan nousevan reiluun kymmeneen asteeseen viikon alkupäivinä, minkä jälkeen elohopea vajoaa noin neljään asteeseen.
Tornionjoen alajuoksun jäät lähtivät liikkeelle jo ennen vappua, joten jääpadot eivät vaikeuta joen tulvatilannetta. Tornionjärven jäälauttoja nähtiin Kolarin Lappeassa kuitenkin vielä viime perjantaina. Tornion kaupungin kohdalla vesi voi nousta vahinkorajalle viikon lopulla.
Ounasjoen virtaama on 95 senttiä vahinkorajan alapuolella Kittilän kirkonkylän kohdalla. Viikon puoliväliin mennessä tulvan odotetaan nousevan vielä 20–30 senttimetriä.
”Lähipäivinä vesi noussee Kittilässä vahinkorajan lähelle, mutta todennäköisesti pääsemme tällä kertaa säikähdyksellä. Vuoden 2005 tulvahuippuun on matkaa vielä pari metriä”, kertoo päivystävä palomestari Tuomas Rantakokko Kittilästä.
Ivalojoella tulva on jäämässä keskimääräiselle tasolle. Tulvahuippua odotetaan maanantaille.
”Ivalon kohdalla virtaama on noin 600 kuutiometriä sekunnissa. Pahimpina tulvakeväinä virtaama on ylittänyt tuhat kuutiometriä”, kertoo Alaraudanjoki.
”Myös Tenojoella on vuolas tulva, mutta korkearantaisessa joessa se ei kuitenkaan ole suuri ongelma. Onnelansuvannolla virtaama on 1 600–1 700 kuutiometriä sekunnissa, kun suurimmat mitatut virtaamat ovat olleet yli 2 000 kuutiota.”
Kemijoen vesistössä tulva on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi. Itä-Lapissa lunta on ollut tavanomaista vähemmän, ja vettä on pystytty varastoimaan tekoaltaisiin.
Tornion-Muonionjoen vesistöalueen pahimmat tulvat koettiin vuosina 1968, 1984, 1985 ja 1990.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
