60-vuotias Pogosta pysyy kauppapaikkana
Suomen itäisintä ja ortodoksisinta kuntaa Ilomantsia liki kymmenen vuotta luotsannut Markku Lappalainen vakuuttaa, että elämisen edellytykset pogostalla säilyvät, vaikka väki vähenee ja sote tulee.
Hän viihtyy kunnanjohtajana maalaiskunnassa, jossa työntekijät ja päättäjät ovat sitoutuneet elinkeinoelämän kehittämiseen.
”Kunnan rooli ei voi olla pelkkää palvelujen tuottamista.”
Lappalaisen kaudella kuntaan on rakennettu keskimäärin halli vuodessa, ja kuntakin on rakentanut tiloja yrittäjille puolenkymmentä.
”Vireydestä kertoo se, että yritykset ovat laajentaneet tai perustaneet uusia toimialoja. Vuokranmaksujen kanssa ei ole ollut ongelmia.”
Esimerkkejä menestystarinoista Lappalainen alkaa listata nopeasti: Endominesin kultakaivos työllistää toista sataa ihmistä, mustakiviesiintymällä on valoisat näkymät, pellettitehdas on avattu ja metsäkoneyrittäjiä riittää.
”Yrityksille kunta toimii keskustelukumppanina, auttaa rahoituskuvioissa ja avaa portteja. Rautatie pitäisi saada puutavaran kuljetusten takia kuntoon.”
Siinä missä sotien jälkeen asukkaita Ilomantsissa oli peräti 16 000, nyt mennään 5 500:ssä.
”Aktiiviväestö on oikeasti aktiivista eikä heittäydy toisten varaan.”
Lappalainen opiskeli nuorena luokanopettajaksi ja myöhemmin kasvatustieteen maisteriksi, mutta ehti tehdä opettajan työtä vain pari vuotta. Tohmajärvellä kotiseutuyhdistykseltä tuli aloite paikallislehden perustamisesta. Lappalainen ryhtyi päätoimittajaksi.
Seuraavaksi häntä pyydettiin johtamaan isompaa Koti-Karjala-lehteä Kiteelle.
”Tykkäsin toimittajan työstä, mutta siihen liittyi myös muuta veto- ja talousvastuuta. Jo nuoresta pitäen minulla on ollut kytö yhteiskunnallisten asioiden hoitoon, joten päädyin politiikkaan.”
Rääkkylässä keskustalainen Lappalainen toimi vuosia kunnanvaltuuston ja Pohjois-Karjalassa maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin puheenjohtajana. Silloin kypsyi ajatus, että kunnanjohtajuudestakin voisi selviytyä.
Nyt huolenaiheena on sote-uudistus. Lakiluonnoksessa Lappalainen näkee merkittäviä puutteita. Kunnan konkurssia todellisempi pelko on se, miten kauas terveys- ja sosiaalipalvelut karkaavat.
”80 kilometrin päässä sijaitseva Joensuu on aivan liian kaukana.”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
