Suomi tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja suhteessa eniten EU-maista – suomalaiset myös kuluttavat paljon, mille päättäjien pitäisi WWF:n mielestä pistää stoppi
Luonnonvarojen kulutus on kasvanut Suomessa 2000-luvun aikana noin 30 prosenttia. Keinoja vähentää ylikulutusta on monia.Ympäristöjärjestö WWF tiedotti heinäkuun lopussa, että laskennallisesti maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat oli kulutettu seitsemässä kuukaudessa loppuun. Loppuvuosi eletään niin sanotusti velaksi.
Ihmiskunta tarvitsisi 1,7 maapalloa, jotta vuosittaiset luonnonvarat ja ekosysteemien kyky käsitellä hiilidioksidipäästöjä riittäisivät nykyisellä kulutuksella. Viime vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä oli vasta elokuun lopulla, pitkälti koronapandemiasta johtuen. Edelliset vuodet maailman ylikulutuspäivä on pysytellyt heinä-elokuun vaihteessa.
Maakohtaisesti tilanne jakautuu hyvin epätasaisesti. Luonnonvarojen kulutusta seuraavan Global Footprint Networkin laskelmissa maailman maat on jaettu punaisiin ja vihreisiin sen mukaan, kuluttavatko ne enemmän uusiutuvia luonnonvaroja kuin tuottavat. Laskelmat perustuvat YK:n tilastoihin.
Puhutaan biologisesta kapasiteetista, joka tarkoittaa maa- ja vesialueiden kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuonna 2019 maailmassa oli 12,2 miljardia hehtaaria biologisesti tuottavaa maa- ja vesialuetta. Maapallon väestöllä jaettuna biologinen kapasiteetti on 1,6 hehtaaria per henkilö. Samoja alueita hyödyntää myös muu planeetan eliöstö.
Punaisten listalla on koko Keski- ja Etelä-Eurooppa. Ruotsi on vaaleanvihreä ja Suomi tummanvihreä. Metsäisellä maallamme on EU-alueen paras biologinen kapasiteetti. Asukasta kohden suomalaisen biokapasiteetti on 15,5 hehtaaria ja uusiutuvien luonnonvarojen kulutuksen jalanjälki 7 hehtaaria. Kummatkin luvut ovat maailman mittakaavassa verrattain suuria.
"Suomi on kartalla vihreänä huolimatta suomalaisten verrattain suuresta luonnonvarojen kulutuksesta. Lähes millä tahansa harvaan asutulla alueella on vastaava tilanne. Se ei tee kyseisen alueen asukkaiden ylisuuresta kulutuksesta kestävää", selventää suojelun neuvonantaja Jussi Nikula WWF:stä.
Findikaattori-tilaston mukaan luonnonvarojen kulutus on kasvanut Suomessa 2000-luvun aikana noin 30 prosenttia.
"Luonnonvarojen käyttö aiheuttaa luontokatoa myös Suomessa. Monimuotoisuus heikkenee edelleen ja esimerkiksi metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia", Nikula huomauttaa.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suomalaiset eivät voi tuudittautua kuluttamaan mielin määrin. Me nimittäin kulutamme oman osamme maailman luonnonvaroista nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin.
Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli 10. huhtikuuta. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme kolme maapalloa. Ylikulutus perustuu asukkaiden kulutuksen mittaukseen, eikä siihen vaikuta esimerkiksi teollisuuden runsas määrä.
Suomalaisten kulutuksen juuret ulottuvat myös muihin maihin, koska tänne tuodaan hyödykkeitä, kuten polttoaineita ja palmuöljyä muualta.
Ylikulutuksen ratkaiseminen ei ole Nikulan mielestä yksittäisen kuluttajan vastuulla. Tärkeintä olisi, että päättäjät poistaisivat haitallisia tukia muun muassa fossiilisilta polttoaineilta ja laatisivat tuntuvia, tavoitteellisia luonnonvaraveroja. Samalla esimerkiksi työn verotusta voitaisiin laskea.
"Muutos on toteutettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Koronapandemian hillitsemiseksi tehdyt toimet osoittavat, että yhteiskuntaa on mahdollista ohjata voimakkaastikin", Nikula toteaa.
Myös kuluttajien valinnoilla on merkitystä. Nikulan mukaan hyviä valintoja ovat kasvispainotteinen ruokavalio sekä liikkuminen ja asuminen mahdollisimman vähäpäästöisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


