VÄITÖS Nieriä ruokailee isojen järvien ulappavesillä
Nieriä eli rautu syö planktonia isojen tunturijärvien ulappavesillä, pienissä järvissä ranta-alueiden pohjaleviä ja -eläimiä, filosofian maisteri Antti Eloranta toteaa väitöstutkimuksessaan.
Eloranta selvitti nieriän ravinnonkäyttöä 17 järvessä Suomen ja Norjan Lapissa. Tulokset osoittivat, että nieriä pystyy muuttamaan ravinnon käyttöä ja elinympäristöä järven kalayhteisön mukaan.
Kaikkein pohjoisimpien ja korkeimpien tunturialueiden järvissä nieriä on usein ainut kalalaji, jolloin se voi syötä etupäässä rantavesien pohjaeläimiä.
Jos järvessä on paljon taimenia, nieriä siirtyy ulappavesille eläinplanktonia syömään. Jos järvessä on tehokkaammin eläinplanktonia syöviä siikoja, nieriä erikoistuu joko petomaiseen kalaravintoon tai syö monipuolisesti pohjaeläimiä.
Petomaisilla nieriöillä voi olla huomattava merkitys tunturijärvien kalayhteisöön ja ravintoverkostoihin.
Nieriän ja muiden kalojen erikoistuminen toisistaan poikkeaviin ravintokohteisiin vähentää lajienvälistä kilpailua niukkatuottoisissa ekosysteemeissä.
Liikakalastus, uusien kalalajien istuttaminen tai levittäytyminen sekä veden laatu- ja lämpötilamuutokset voivat olla kohtalokkaita Lapin nieriäkannoille. Elorannan mielestä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta mahdollisten ympäristömuutosten vaikutuksia Lapin tunturijärviin voidaan arvioida.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
