Kuntaliiton selvitys: Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen – osassa seutukunnista opiskelijamäärät jopa puolittuvat

Opettaja Jani Helenius jakoi matikankirjoja oppilaille Merikarvialla vuonna 2024. Edessä Veera Salmi ja takana Ruusu Nygård Kuva: Jussi Partanen

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä koko maassa noin 21 prosenttia eli yli 21 000 opiskelijalla.

Viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on Kuntaliiton mukaan jo laskussa. Ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla, Kuntaliitto varoittaa.

”Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä”, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen tiedotteessa.

Kuntaliiton mukaan monilla alueilla lukioon tuleva ikäluokka on jo romahtanut.

Suomen 69 seutukunnasta vain kahdessatoista 16-vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Jopa 57 seutukunnassa määrä on pienentynyt, ja suurimmillaan pudotus on ollut 74 prosenttia.

”Väestönmuutos ei ole enää lukiokoulutuksessa tulevaisuuden ilmiö, vaan monilla alueilla muutos on ollut käynnissä jo pitkään. Selvitys osoittaa, että erot seutukuntien välillä kasvavat seuraavina vuosina erittäin suuriksi”, kertoo selvityksen laatinut lukioasiantuntija Teijo Koljonen.

Nuorten määrän väheneminen lukiokoulutuksessa on varatoimitusjohtaja Huovisen mukaan näkynyt jo pitkään erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella.

”Nyt tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja siihen, miten laadukas lukiokoulutus voidaan turvata eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa”, hän sanoo.

Selvityksessä on tarkasteltu jokaisen Manner-Suomen kunnan tilannetta osana seutukunnallista kokonaisuutta.

Koska opiskelijat liikkuvat yli kuntarajojen ja lukiokoulutus rakentuu yhä vahvemmin alueellisille työssäkäynti- ja asiointialueille, kuvaa seutukuntataso Kuntaliiton mukaan lukiokoulutuksen todellisuutta yksittäiset kuntarajoja paremmin.

Kevään 2026 yhteishaussa seitsemään lukioon oli enintään neljä ensisijaista hakijaa. Yhteensä 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen ensisijaista hakijaa.

Myös lukioiden koko polarisoituu nopeasti. Vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioista oli korkeintaan 90 opiskelijaa, nyt vastaava määrä on 45 opiskelijaa.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Kyösti Värrin mukaan luvut osoittavat karulla tavalla sen, ettei nykyinen lukioverkko ole kaikkialla enää itsestäänselvyys.

”Käytännössä kyse on siitä, miltä Suomen lukioverkko näyttää 2030-luvulla ja miten laadukas koulutus pystytään turvaamaan eri puolilla maata”, hän sanoo.

Voimakkain opiskelijamäärien lasku näyttäisi Selvityksen mukaan ajoittuvan 2030-luvun alkuun. Kahdessa kolmasosassa seutukuntia opiskelijamäärä vähenee vuosina 2030–2035 yli 20 prosenttia.

Jyrkimmät ennakoidut pudotukset kohdistuvat muun muassa Jämsän, Ylä-Pirkanmaan, Järviseudun, Keuruun ja Saarijärven–Viitasaaren seutukuntiin, joissa lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän noin 45–52 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Helsingin seudulla lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä vain noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan useilla pienemmillä alueilla pudotus on moninkertainen.

Myös alueelliset kustannuserot ovat suuria. Kun Helsingin seudulla lukiokoulutuksen käyttömenot ovat noin 9 600 euroa opiskelijaa kohden, nousevat esimerkiksi Loviisan seutukunnassa kustannukset lähes 21 000 euroon opiskelijaa kohden.

Korkeat käyttömenot selittyvät kahdella opiskelijamäärältään pienellä ja eri kieliryhmään kuuluvalla lukiolla.

Lukioiden välinen kilpailu opiskelijoista myös kiristyy selvityksen mukaan voimakkaasti. Siinä missä suuret kaupunkiseudut ja erityislukiot vetävät nuoria laajoilta alueilta, osa pienemmistä lukioista kamppailee hyvin pienistä hakijamääristä.

Kun Helsingin seudulla lukiopaikan vastaanottaneita on enemmän kuin alueella on omia hakijoita, monilla pienemmillä alueilla nuoret hakeutuvat opiskelemaan muualle.

Lukiokoulutukseen hakeutumisessa on myös voimakasta alueellista vaihtelua. Helsingin seutukunnassa lukioon hakee yli 60 prosenttia 16-vuotiaista, mutta Itä-Lapissa osuus jää noin 33 prosenttiin.

”Kysymys ei ole vain lukioverkosta, vaan siitä, miten pystymme turvaamaan nuorille laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa”, toteaa koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki tiedotteessa.

Yhteistyö voisi hänen mukaansa olla yhteistä kurssitarjontaa, etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, laajempia kielivalintoja tai vaikka yhteisiä kulttuuri- ja tapahtumaprojekteja.

”Monilla alueilla juuri yhteistyö voi auttaa turvaamaan nuorille monipuolisen lukioarjen myös tulevaisuudessa”, hän korostaa.

Kuntaliiton mukaan koulutuksen säilyttämiseen laadukkaana, saavutettavana ja taloudellisesti kestävänä koko maassa tarvitaan rakenteiden ja toimintatapojen rohkeaa uudistamista.

Liitto peräänkuuluttaakin koulutuksen järjestäjien lisäksi valtion roolia lukiokoulutuksen haasteisiin vastaamisessa. Värrin mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tue sitä yhteistyötä, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän.

”Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien toiminnallinen yhteistyö on mahdollista. On kuitenkin kestämätöntä, että mikäli kunnat näkisivät paikallisesti tarkoituksenmukaisimmaksi yhteisen järjestämisvastuun, niitä rangaistaan siitä taloudellisesti”, hän toteaa.

Selvityksen mukaan opiskelijamäärien lasku kasvattaa kustannuksia opiskelijaa kohden samaan aikaan, kun kuntatalous kiristyy.

Liiton mukaan nykyisellään valtionosuudet eivät kata lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia. Kunnat paikkaavat rahoitusta merkittävällä omalla lisärahoituksellaan.

Kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen rahoittamiseen asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla sekä lisäksi vapaaehtoisella lisärahoituksella.