Suomalaisten kanta hyvinvointialueiden verotusoikeuteen selvisi

Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen varmistamisesta taitaa tulla ikuisuusaihe. Kuva: Johannes Tervo

Vain joka neljännen suomalaisen mielestä hyvinvointialueilla pitäisi olla verotusoikeus. Ajatusta vastustaa 41 prosenttia, selviää Evan (Elinkeinoelämän valtuuskunta) arvo- ja asennetutkimuksesta.

Vaikka enemmistö (73 %) pitää hyvinvointivaltiota hintansa arvoisena, halukkuus hyvinvointialueiden lisärahoittamiseen on rajallista. Suomalaisista 38 prosenttia olisi henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi. Hieman useampi (42 %) vastustaa veronkorotuksia, ja 19 prosenttia ei osaa ottaa kantaa.

Hyvinvointialueiden toimintaa tulisi monen mielestä tehostaa ennen kuin lisärahoitusta haetaan veronmaksajilta.

”Helppoja veronkiristyskohteita hyvinvointialueiden rahoittamiseksi ei ole, koska työn ja kuluttamisen verotus on jo valmiiksi korkealla tasolla. Maakuntavero kohdistuisi ansiotuloihin, joten se lisäisi painetta kiristää työn verotusta entisestään. Ilman talouskasvun käynnistymistä hyvinvointialueiden rahoittaminen on vaikeaa”, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiedotteessa.

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamisesta jakolinjat oikeisto- ja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt eivät sen sijaan pidä alueiden toiminnan tehostamista ensisijaisena keinona, vaan ovat valmiita maksamaan lisää veroja.

Tulokset perustuvat reilun kahdentuhannen henkilön vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 12.-24. maaliskuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa.