Kotimainen hiilensidontapalvelu maksaa metsänomistajille lannoittamisesta

Yrittäjät Kimmo Koistinen ja Matti Toivonen uskovat monien intressejä palveleviin hiilensidontapalveluihin enemmän kuin haittaverojen kaltaisiin pakkokeinoihin. 

Green Carbon -nimisen yrityksen hiilijohtaja Matti Toivonen ja hiilinielumies Kimmo Koistinen kertovat keksineensä hiilensidontapalvelun, josta hyötyy ilmaston lisäksi moni taho. Hiilipäästöjään kompensoiva yritys saa ympäristövastuullisuudesta kilpailuetua, metsänomistaja tukea lannoittamiseen ja metsäteollisuus lisää puuta.

Ilmasto hyötyy nopeasti, kun lannoittaminen kiihdyttää puuston kasvua ja siten hiilidioksidin sitoutumista. Luonnonvarakeskuksen lukuihin nojaavien yrittäjien mukaan lannoituksella loihditaan 10–20 kuution vuosittainen lisäkasvu hehtaarilla. Kivennäismailla lisäkasvua voi kertyä jopa 8 vuoden ja turvemailla 20 vuoden ajan.

Suomessa lannoitetaan metsiä noin 60 000 hehtaaria vuodessa. Green Carbon pyrkii kasvattamaan määrää vähintään kymmenellä prosentilla. Tarkoitus on lisätä sellaisia lannoituksia, joihin metsänomistajat eivät ryhtyisi ilman tukea.

Jotta hiilensidonnasta tulisi mahdollisimman todistettua ja läpinäkyvää, yritys kehittää toiminnalleen sertifiointia alan tunnetun toimijan kanssa. Toivosen mukaan taho ja sertifiointimalli pyritään julkistamaan kevään mittaan.

Green Carbonin bisnes perustuu siihen, että yritykset maksavat hiilidioksidin sidonnasta 25–35 euroa tonnilta. Metsänomistajille siitä maksetaan 10–15 euroa tonnilta. Tuki kattaa parhaimmillaan puolet lannoituksen kustannuksista, jotka vaihtelevat 300–500 euron välillä hehtaarilta.

Toiminta on aluillaan ja lannoituksesta kiinnostuneita metsänomistajia kertynyt kymmeniä. Yksi heistä on Keski-Suomessa asuva Teppo Jämsen. Hän uskoo edustavansa suurta joukkoa metsänomistajia, jotka ovat kiinnostuneita hiilensidontapalveluista. Jämseniä harmittaa, että maanomistajia syyllistetään luonnon pilaamisesta, vaikka useimmiten luonnon keskellä asuvina he ovat kiinnostuneita suojelemaan ympäristöä.

Jämsen on iloinen, että tarjolla on suojelualueiden perustamiseen kannustavien tukien lisäksi myös sellaista hiilensidontaa vauhdittavaa tukea, jossa metsänomistaja ei menetä tulevaisuuden puukauppatulojaan: ”Hiilensidontatalkoisiin ovat tervetulleita kaikki toimenpiteet, joissa emme ole itse ainoita maksajia.”

Metsiköt lannoitetaan yleensä puuston kierron keskivaiheilla, joten puut järeytyvät vielä vuosikymmeniä. Siksi lisäkasvu palvelee akuuttia ilmastokriisiä.

Toistaiseksi tarjolla on vain lannoittamista, mutta Kimmo Koistisen mukaan alustavassa pohdinnassa on myös varhaishoitorästien purun vauhdittaminen.

Green Carbon poikkeaa muista kompensaatiopalveluista siinä, että yritys tarjoaa myös hiilijalanjäljen laskentaa sekä tekee ehdotuksia, mistä toiminnoista päästöjä voisi vähentää. Yksi asiakkaista, puukerrostaloja rakentava JVR-Rakenne Oy odottaa omia lukujaan mielenkiinnolla ja pyrkii aidosti hiilineutraaliksi.

Markkinointijohtaja Janne Äijänen kertoo, että hiilijalanjälkilaskenta on tulossa pakolliseksi rakennusalalle, joten yritys haluaa olla edelläkävijä. Kotimaisen puun käyttäjänä tärkeää oli löytää kotimainen kompensaatioyritys ja taustalle tieteellistä faktaa.

Lue lisää: Kotimaisten hiilensidontapalvelujen hinnoissa isot erot: Suomalaisen vuosipäästöjen hyvitys maksaa 79–2 800 euroa