Talvivaaran purkuputki kuumentaa Kainuussa
Talvivaaran kaivosyhtiö selvittää jäteveden purkuputken rakentamista. Yhtiön mukaan putki olisi vain yksi vaihtoehto. Kaivoksen eteläpuolella sijaitsevan Ylä-Lumijärven pohjassa on Talvivaaran sakkauttamia metallimassoja. Antti Lankinen/Kainuun luonnonsuojelupiiri Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Talvivaaran kaivosyhtiön selvitykset jätevesien purkuputken rakentamisesta Nuasjärveen tai Oulujärveen herättävät huolta Kainuussa. Yhtiön viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen rauhoittelee huolestuneita ja painottaa, että selvityksiä tehdään lupaviranomaisen vaatimuksesta.
”Lupaehdot kiristyvät vuoden 2015 alusta. Siihen mennessä meidän on selvitettävä monta erilaista vaihtoehtoa ja niiden yhdistelmää”, Nissinen sanoo.
Jätevesien päästö vesistöön ei lupaehtojen mukaan saa huonontaa vesistön tilaa.
”Samoilla ehdoilla vesistöihin laskevat päästöjään niin kunnat ja kaupungit kuin teollisuuslaitoksetkin”, Nissinen muistuttaa.
Kainuun luonnonsuojelupiiri ei vastusta selvityksen tekemistä mutta painottaa, ettei purkuputkella ratkaista jätevesiongelmaa.
”Ensisijaista olisi rakentaa riittävästi puhdistuskapasiteettia”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen sanoo.
Kumpulainen toteaa, että viranomaiset ovat vaatineet purkuputken selvittämistä.
”Tokihan sitä saa selvittää. Onhan siellä monenlaisia vesiä. Kokonaisuutta sillä ei kuitenkaan ratkaista.”
Luonnonsuojeluväki haluaa vauhdittaa keskustelua, jotta Talvivaaran lupahakemus – ja kaikki muu puuttuva aineisto – jätettäisiin aluehallintoviraston harkittavaksi.
”Kaivosyhtiö kiirehtii lupapäätöstä, vaikka ei itse ole jättänyt tarvittavia selvityksiä lupaviranomaiselle. Poikkeuksellista ja tökeröä”, Kumpulainen sanoo.
Kumpulaisen mukaan nyt tarvitaan valtion nopeaa väliintuloa Talvivaaran kaivoksen jätevesipäästöjen vähentämiseksi.
Kainuun luonnonsuojelupiirin tiistainen kannanotto vaatii, että jätevesien puhdistusta on tehostettava Talvivaarassa, ja vesi- ja maa-alueita on puhdistettava.
Sillä tavalla kaivoksen suola- ja metallipäästöjen haitat voisivat alentua kohtuullisiksi.
Luonnonsuojelupiirin mukaan kaivoksen päästöt ovat heikentäneet vesistöjen tilaa vakavasti sekä Ylä-Savoon suuntautuvalla Vuoksen päästöreitillä että pohjoisella Oulujoen reitillä.
Alueen suuret järvet joutuvat ottamaan vastaan kohtuuttomia suola- ja metallipäästöjä.
Nissinen vakuuttaa, ettei jätevesiongelmasta yritetä päästä pitkän purkuputken avulla.
”Meidän lupaehtomme tiukentuvat, ja sen takia meidän pitää selvittää monenlaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä, joilla ehdot voidaan täyttää.”
Purkuputkea voitaisiin tarvita erityisen sateisena kesänä.
Nissinen kertoo, että kaivosalueelle sataa vuosittain 2–7 miljoonaa kuutiometriä vettä.
”Vaihtelu on huikea, ja myös siitä suurimmasta vesimäärästä täytyy selvitä.”
Yksi tapa olisi johtaa osa suurimmasta kuormituksesta purkuputkeen.
Vedet tulee joka tapauksessa puhdistaa ennen vesistöön johtamista.
”Lupaehtojen mukaan jätevedet eivät saa muuttaa vesistön tilaa.”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
