Pottiputken paranneltu versio kantaa Finputken nimeä
LAITILA (MT)
Paakkutaimien istutukseen käytettävä pottiputki on suomalainen keksintö.
Pottiputkeksi Suomessa valmistettua työvälinettä ei kuitenkaan enää sovi kutsua: täällä valmistetut putket myydään Finputki-tuotenimellä, Ruotsissa valmistetut ovat Pottiputkia.
Nimenmuutoksen taustalla on yrityskauppa.
Lännen tehtaiden omistama Lännen plant systems valmistutti alkujaan pottiputkia suomalaisilla alihankkijoilla. Kun ruotsalainen taimitarhalaitteita valmistava BCC vuonna 2005 osti Lännen plant systemsin, tuotanto jatkui Suomessa joitakin vuosia. Lopulta se keskitettiin Ruotsiin.
”Silloin kentältä alkoi tulla kyselyjä, että nyt kun jäljellä on enää yksi istutusputkien valmistaja, olisiko sille mahdollista saada suomalainen vaihtoehto”, Axe-tech Oy:n toimitusjohtaja Ari Heine kertoo.
Ei kestänyt kauankaan, kun pottiputkia aikaisemminkin valmistanut metallialan yritys Veme Oy oli käynnistänyt putkien tuotannon uudestaan.
Axe-tech vastaa suomalaisten istutusputkien kehitystyöstä, ja Veme on sopimusvalmistaja. Uittokalusto Oy myy putket.
Finputki on sininen, ruotsalainen Pottiputki punainen. Päällepäin niissä ei paljon muuta eroa näytäkään olevan.
Ari Heine kertoo, että eroja kyllä on. Suomalaista putkea on paranneltu käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
”Viimeiset vuodet ruotsalaisen valmistajan kanssa olivat hankalia, kun muutosesitykset eivät tahtoneet mennä läpi”, Vemen toimitusjohtaja Lasse Aaltonen kertoo.
Nyt muutoksia on siis tehty. Esimerkiksi suomalaisen putken kahva on pidempi kuin ruotsalaisessa putkessa. Isokätinenkin metsuri saa putkesta kunnollisen otteen.
”Toinen paranneltu asia on poljinjärjestelmä. Finputkessa on karhennettu kohta siinä, mihin saapas polkaistaan. Saappaan pohjassa on helposti savea, ja silloin se lähtee liukumaan polkimella”, Heine selittää.
Kolmantena näkyvänä asiana on muutettu putken leukaa, siis maahan uppoavaa osaa. Siitä on pyritty tekemään paakun muotoinen, jotta maahan ei jäisi ilmataskuja. Ilmataskut voivat aiheuttaa taimen juurien kuivumista tai, jos on sateinen kesä, taimien tukehtumista.
Suomalaisten istutusputkien tuotanto asettuu tänä vuonna reiluun 5 000 kappaleeseen. Niistä kotimaahan jää noin 3 000 putkea. Tuotanto on kasvussa.
Finputkia on tähän mennessä viety Ruotsiin, Viroon, Venäjälle, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Kanadaan.
”85 prosenttia tuotannosta jää Pohjoismaihin”, Heine arvioi.
Tänä vuonna vientiä on tarkoitus laajentaa muutamaan uuteen maahan. Venäjän markkinat ovat vasta kasvamassa, kun paakkutaimien tuotantoa käynnistellään.
Heinen mukaan istutusputki on käyttökelpoinen kaikkialla, missä tuotetaan paakkutaimia. ”Jos maa on oikein savista, putki ei ole oikea väline.”
Suomalaisille paakkutaimille mitoitettu putki ei myöskään välttämättä toimi etelässä, jossa taimet istutetaan tyypillisesti täkäläisiä kookkaampina.
Istutuksen koneellistumisesta on puhuttu pitkään, mutta ainakaan Heine ei tunnusta pelkäävänsä sitä.
”Luulen, että suurin innostus koneelliseen istutukseen on vähän jäänyt. Sen tuottavuus ei pärjää putkelle.”
Tähän asti perusperiaatteena on ollut, että olemassa olevaan metsäkoneeseen kiinnitetään lisälaite, joka istuttaa taimet. Jotta koneellinen istutus todella saisi tulta alleen, sen kehitykseen pitäisi käyttää isoja rahasummia.
”Jos koneellisen istutuksen osuus kasvaisi, niin olisikohan meilläkin jokin rooli siinä?” Heine kaavailee.
Toistaiseksi istutusputket kuitenkin käyvät kaupaksi. Niitä myydään firmojen ja metsänhoitoyhdistysten lisäksi myös yksityisille metsänomistajille.
”Moottori tuohon pitäisi saada, niin se kiinnostaisi miehiä vielä enemmän.”
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
