SAK esittää nelipäiväiselle viikolle siirtyville 60-vuotiaille osa-aikarahaa 280 euroa/kk - "Työn tuottavuus kasvaa, elämänlaatu paranee"

Myös elintarvikealalla on Suomessa toteutettu nelipäiväistä työviikkoa. Aihekuva MT:n arkisto. Kuva: Stiina Hovi

SAK teki keskiviikkona uuden työaika-avauksen, mikä toimii työmarkkinakeskusjärjestön konkreettisena eduskuntavaalitavoitteena.

”Työelämän laatu on avainasemassa, kun halutaan pidentää työuria”, painottaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Antila esitteli medialle SAK:n osa-aikarahan periaatteet ja tavoitteet.

Mahdollisuus joustoon työuran loppupäässä on tarpeen, sillä ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:laisten liittojen työssäkäyvästä jäsenestä on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua.

Luku on huolestuttava jaksamisen ja laajemmin myös kansantalouden näkökulmasta.

Mitä paremmiksi työntekijät kokevat työolonsa, sitä harvempi haluaa lyhentää työaikaansa.

SAK ehdottaa 60 vuotta täyttäneille kokoaikatyötä tekeville mahdollisuutta lyhentää määräaikaisesti työaikaansa. Esityksessä tulonmenetystä kompensoitaisiin Työllisyysrahaston rahoittamalla erityisellä osa-aikarahalla.

SAK:n työaikajoustossa 60 vuotta täyttäneet kokopäivätyötä tekevät voisivat siirtyä 100 prosentin työajasta 80 prosenttiin määräaikaisesti enintään vuodeksi. 61-vuotiailla on mahdollisuus alkaa nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (ove) varsinaiselle eläkkeelle siirtymiseensä asti.

”Joustoa päädyttiin tarjoamaan tälle ikäryhmälle, koska SAK:n tekemässä selvityksessä tarve oli muissa ikäryhmissä huomattavasti vähäisempi”, kehittämispäällikkö Antila sanoo.

SAK on valmistellut, tutkinut ja selvittänyt nyt esitettyä ”siltarahoitusta” eläkkeelle huolella. Rahoituskin on valmiiksi mietittynä. Osa-aikaraha on SAK:n konkreettinen eduskuntavaalitavoite ensi maaliskuun vaaleissa. Tähän saakka SAK:lla on ollut pyöreä kirjaus työajan lyhentämisen tavoitteeksi.

SAK:n ehdottamassa Osa-aikarahassa rahoitus tulisi Työllisyysrahastosta. Työllisyysrahaston kautta maksetaan myös valtion osuus työttömyystuesta työttömyyskassoille ja edelleen työttömille ja lomautetuille.

”Osa-aikaraha on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Sen hintahaarukka on 42–84 miljoonaa euroa”, Juha Antila kertoo.

Se tukisi työaikaansa lyhentävää maksamalla puolet alentuneesta palkasta aina 280 euroon kuukaudessa saakka. Palkan alentuminen on laskettu sen mukaan, että henkilö siirtyisi käytännössä nelipäiväiseen viikkoon ja palkka vähenisi näin viidenneksen.

SAK-laisen työntekijän mediaanipalkka on 2 800 euroa kuussa. Näin 10 prosentti siitä eli puolet palkan pudotusksesta työajan myötä tarkoittaisi esitettyä 280 euroa kuukaudessa.

Arvio kokonaiskustannuksesta julkiseen talouteen on arvioitu enimmillään 42 miljoonaksi euroksi vuodessa, kun vaikutus työuran pituuteen (+2 kk) on huomioitu ja osa-aikarahan pituus keskimäärin on 12 kuukautta.

Mikäli osa-aikarahan pituus on keskimäärin puoli vuotta, ja se pidentää henkilön työuraa loppupäästä kuukauden, kokonaiskustannus olisi 42 miljoonaa euroa.

Mistä tuottavuushyödyt tulevat?

Sairaspoissaolot SAK:n laskelmissa vähenisivät ja vireystila työaikana paranee.

Kun vireystila kanavoituu työn tuottavuuteen, etenkin luovilla oloilla koetaan hyötyjä. Sairauspoissaolojen harveneminen hyödyttäisi etenkin sote-alalla.

”Mahdollisuus työajan lyhentämiseen parantaa työn vetovoimaisuutta ikäluokassa 55–60 vuotta – valoa tunnelin päässä -ilmiön kautta.”

Miksi lyhyemmälle työajalle? Tärkeimpänä moitivaationa SAK:n kyselyn ja haastattelujen perusteella on ollut elämänlaadun parantaminen.

SAK esitti lyhennetyn työajan perusteeksi joukon kansainvälisiä esimerkkejä, joissa joukko yrityksiä on koeluonteisesti siirtynyt nelipäiväiseen työviikkon.

Isossa-Britanniassa lähes puolet kokeiluun osallistuneista 70 yrityksestä työpaikkoineen kertoi tuottavuuden parantuneen. Työpaikkoja Britannian esimerkissä on ollut mukana eri toimialoilta fish&chips-kioskeista it-alan firmoihin.