Viemäriverkkojen rakentamisen tukirahat tiukalla
Vuosi sitten päivitetyn jätevesiasetuksen toivottiin kiihdyttävän haja-asutusalueiden talojen liittämistä viemäriverkostoon tai kannustamaan investoimaan kiinteistökohtaiseen järjestelmään.
Viemäriin liittyminen onkin lisääntynyt, mutta kiinteistöjen omien järjestelmien rakentaminen laahaa jäljessä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Erkki Santala.
Tavoitteena on liittää 42 000 kiinteistöä viemäriin vuoteen 2017 mennessä.
”Verkostoon liittyy arviolta muutama tuhat kiinteistöä vuodessa. Kyllä se tavoite voi täyttyä. Mutta kiinteistökohtainen kehitys on tällä hetkellä hidasta.”
Santalan mielestä syy on hyvin inhimillinen: ”Vesiosuuskunnassa muutama puuhaihminen tekee hommat suuren joukon puolesta. Kunhan puuhamiehet löytyvät, rahoitusta on saatavilla. Oman talon puhdistusjärjestelmän uudistaminen vaatii omaa aktiivisuutta.”
Selvitysmies Lauri Tarasti esitti investointeja rahoittavan vesihuoltoavustuksen määrärahojen lisäämistä, jotta kehitys nopeutuisi.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) määrärahoja ehdotettiin nostettavaksi kolmella miljoonalla 12,6 miljoonaan vuodessa ja ympäristöministeriön rahoja miljoonasta 3,5 miljoonaan.
MMM:n vesihallintoneuvos Jaakko Sierla ei usko määrärahojen kasvuun.
”Siitä päätetään ensi kuussa eduskunnassa valtion budjetin kehysneuvotteluissa. Mutta kun korotusta esitettiin, oli valtion talouden tila hieman nykyistä parempi”, Sierla sanoo.
Seurauksena tukea haetaan enemmän kuin sitä on tarjolla.
”Alueittain tilanne vaihtelee, mutta joka puolella kysyntä on reilusti suurempi kuin mitä voidaan tukea. Määräraha on pysynyt noin kymmenessä miljoonassa eurossa vuodessa”, Sierla sanoo.
Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hankkeen kustannuksista. Toteutunut tuki on keskimäärin 20 prosenttia, Sierla arvioi.
”On alueita, joilla viemärin rakentaminen on välttämätöntä tai erittäin järkevää. Mutta toisilla alueilla, missä kiinteistökohtainen järjestelmä on järkevämpi, täytyy tukea harkita perusteellisesti”, Sierla sanoo.
Varsinais-Suomen elykeskukseen hakemuksia tuli täksi vuodeksi 22 kappaletta.
Rahaa on haettu yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Tarkastaja Risto Oksasen mukaan rahaa riittää noin 1 000–2 000 euroa asukasta kohden.
”Viime vuonna saimme tukirahaa maa- ja metsätalousministeriöltä 900 000 ja ympäristöministeriöltä noin 120 000 euroa”, hän sanoo.
”Kolminkertainen summa tarvittaisiin.”
Oksanen kritisoi rahojen jakamista aluepoliittisin perustein. Pohjoisessa pienet hankkeet saavat helpommin rahaa.
”Aika paljon rahoja menee sinne, missä ei asu ketään.”
”Vesihuoltoavustus ei välttämättä ole suuri summa, mutta se saa hankkeen liikkeelle. Usein kunnat lähtevät mukaan sen jälkeen, kun meiltä tulee avustuspäätös”, Oksanen sanoo.
Lisäksi monen kunnan alueelle yltävät osuuskunnat voivat hakea Euroopan aluekehitysrahaston Eakr:n tukea.
Vesiosuuskuntien etujärjestön Suomen vesihuolto-osuuskuntien (SVOSK) puheenjohtaja Reijo Korhonen muistuttaa, että hankkeen investointi ja käyttötalous ovat eri asioita.
”Investointeihin saa tukea, mutta käyttötalouteen ei. Suomi on kallis maa ja osuuskunnan on palkattava osaavaa henkilökuntaa hoitamaan laskutus, kirjanpito ja huoltotyöt. Osuuskunnan on oltava riittävän suuri, jotta sillä on varaa henkilökuntaan”, Korhonen sanoo.
Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta, joista yli 400 on kunnallista ja noin tuhat osuuskuntien omistuksessa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
