Yritysten konkurssit jarruttavat valtionavustusten takaisinperintää
Konkurssiin menneiltä pk-yrityksiltä on vaikea periä valtion avustusta takaisin, sanoo
lakimies Ari Maaninka Lapin elykeskuksesta. Konkurssimenettelyt voivat kestää vuosia, ja konkurssipesien jako-osuus jää elykeskusten kaltaisille yleisvelkojille pieneksi.
Yksi syy pieneen takaisinsaantiin piilee juuri siinä, että esimerkiksi yrityskiinnityksillä ja panteilla on etuoikeus muihin velkojiin nähden.
”Aina ei ole odotettavissa kovinkaan suuria palautuksia, mutta perintä on tehtävä, koska valtionavustuslaki ja rakennerahastolaki sitä edellyttävät”, Maaninka selventää.
Elykeskusten on perittävä avustuksia takaisin, jos avustuksen saaja lopettaa toimintansa tai supistaa huomattavasti toimintaansa ennen kuin kolme vuotta on kulunut tuen viimeisestä maksatuksesta.
Takaisinperintä käynnistyy myös, jos yritys luovuttaa toimintansa kokonaan tai osittain, eikä sitä jatka tukikelpoinen yritys. Myös yrityksen konkurssi velvoittaa elykeskuksia perimään.
Rahasummat ovat aina sadasta eurosta ylöspäin. Lapissa viime vuonna perityt summat vaihtelivat 276 eurosta reiluun miljoonaan euroon, Maaninka kertoo.
Maaninka sanoo, että henkilöyrityksiltä avustus on helpompi periä takaisin, koska silloin elykeskukset voivat turvautua ulosottoon.
Tällaisilta yrityksiltä perittävät summat ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, noin parista tuhannesta kymmeneen tuhanteen euroa.
Silloin tällöin tukia peritään yrityksiltä, joiden johto on syyllistynyt avustuspetoksiin tai muihin talousrikoksiin.
Vaikka elykeskusten tukien ja rahoituksen siivilä on tiuha, ei kaikkeen ole mahdollista varautua.
”Julkisella rahoituksella on otettava riskejä, ja joskus riski realisoituu”, ylitarkastaja Sirpa Hautala työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta kertoo yritystuista.
Tukea saaneet yritykset voivat muiden yritysten tapaan mennä konkurssiin, vaikka ne olisivat alun perin täyttäneet tukien myöntämiskriteerit, jatkaa teollisuusneuvos Heikki Vesa samaiselta osastolta.
Vuosi 2013 oli vilkasta aikaa. Tuolloin elyeskukset tekivät EU-osarahoitteisia sekä kansallisia avustuksia ja tukia koskevia takaisinperintäpäätöksiä 1 372 kappaletta, mikä tarkoittaa reilua 18 miljoonaa euroa. Takaisin ne saivat tuona vuonna hieman yli kaksi miljoonaa euroa.
Elykeskukset toimivat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, mutta ne myöntävät tukia sekä hoitavat niiden seurannan ja takaisinperinnän melko itsenäisesti.
Rahoituspäätöksistä vastaavat Etelä-Savon, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan elykeskukset.
”Elykeskukset kannustavat yrityksiä ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin, jotta pääsemme keskustelemaan aiotun kehittämishankkeen sisällöstä”, ohjeistaa johtava yritysasiantuntija Pekka Pelkonen Etelä-Savon elykeskuksesta.
Yrittäjä hakee tukea sähköisesti. Mahdollisen myöntöpäätöksen jälkeen tuki etenee maksettavaksi. Tarvittaessa tehdään rahoituspäätöksiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä.
Valvonta kohdistuu esimerkiksi virheellisesti annettuihin tietoihin ja niiden kautta aiheetta saatuihin avustuksiin.
Investointiavustusten valvonta puolestaan liittyy esimerkiksi konkursseihin ja muihin avustuksen saajan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.
Yritysten konkursseja seurataan esimerkiksi Hämeen elykeskuksessa Asiakastieto Oy:n kautta.
Myös valtion tasolla ollaan kiinnostuneita yritystukien vaikuttavuudesta.
Sirpa Hautalan mukaan seurannassa on esimerkiksi, paljonko tuetuilla hankkeilla vaikutetaan pk-yritysten liikevaihdon ja viennin kasvuun.
”Uusimman tiedon mukaan vuonna 2014 myönnetyssä rahoituksessa tukieurolla arvioidaan saatavan aikaan yhdentoista euron liikevaihdon ja kahdeksan euron viennin kasvu pk-yrityksissä.”
Silja Eisto
Ari Maaninka, lapin elykeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
