Hallitus kompuroisote-uudistuksessa
Vaikuttaa siltä, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama
hallitus otti aivan liian suuren palan lähtiessään uudistamaan Suomen kuntakarttaa ja sosiaali-
ja terveyspalveluja (sote).
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona, mutta hallituksen esitykset kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta puuttuvat edelleen.
Sen verran asia on edennyt, että sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) päätti lakkauttaa sairaanhoitopiirit. Uutta mallia siitä, miten asiat tulevaisuudessa hoidetaan,
ei kuitenkaan ole esitetty.
Hallituksen tavoitteena edelleen on, että sote-linjaukset olisivat valmiina ennen kuntavaaleja. Tavoite ei välttämättä toteudu, sillä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan aikataulun pitäminen ei ole varmaa.
Sote- ja kuntauudistuksen viivästyminen on kuntavaalien takia huono asia. Äänestäjien pitäisi tietää, millaista mallia hallitus esittää ja minkä kunnan valtuustoon valtuutettuja äänestetään. Sama epätietoisuus koskee myös tulevia kuntapäättäjiä.
Kuntauudistusta ajanut Henna Virkkunen on joutunut sivustakatsojaksi uudistuksessa.
Kuntarakenneuudistusta ei voida viedä
eteenpäin ennen kuin hallitus on pystynyt päättämään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut
tulevaisuudessa järjestetään. Kysymys on todella mittavasta asiasta, koska näiden
palvelujen osuus kuntien menoista voi nousta 60 prosenttiin.
Hallituksen kuntauudistus on muutenkin vesittymässä. Alun perin oli tarkoitus, että jäljelle jäisi vain 70 kuntaa. Nyt uudistuksen pohjana on noin 150 kuntaa ja 25-40 sosiaali- ja terveysaluetta.
Kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyistä sovitaan SDP:n ja kokoomuksen kesken. Käytännössä asiaa ratkovat nyt sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.).
Sote-uudistuksessa esittelevä ministeri
on Guzenina-Richardson. Risikko odottaa Guzenina-Richardsonin esitystä sote-
uudistuksesta sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle tällä viikolla.
Ministerien yhteistyössä on esiintynyt kitkaa aiemminkin. Vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä Guzenina-Richardson esitti, että lakiin tulisi sitova kirjaus 0,7 hoitajasta yhtä vanhusta kohden. Kirjausta ei lakiesitykseen tullut, koska Risikko ja kokoomus vastustivat sitä.
Hallituksen sisällä paineet tuntuvat nousevan muutenkin. Hallitus ei ole pystynyt sopimaan Suomen kannasta EU:ssa valmisteltavaan rahoitusmarkkinaveroon. Saksan ja Ranskan johdolla veroa on lähdössä valmistelemaan yhdeksän muuta maata. Ilman Suomeakin asia etenee, mutta niiden, joita vero koskisi, olisi hyvä tietää, onko Suomi mukana vai ei.
Tähän saakka hallituksen kaavailemat uudistukset ovat herättäneet vain kysymyksiä. Esimerkiksi sitä ei ole kerrottu, mitä tarkoittaa hallituksen kuntauudistuksen pohjana pitämä ”vahva peruskunta”. Suomesta ei löytyisi
hallituksen alunperin kaavailemien kuntaliitostenkaan jälkeen montaa sellaista kuntaa, joka pystyisi yksin järjestämään kattavasti sosiaali- ja terveyspalvelunsa.
Vaikka kuntavaaleissa ei ole suoraan kysymys valtakunnallisesta politiikasta, hakevat puolueet
kuntavaaleista eväitä tuleviin koitoksiin. Kuntavaalien tuloksesta riippuu, paraneeko Kataisen hallituksen päätöksentekokyky.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
