Valtion tuki viljelijöiden eläkkeille kasvaa – mutta yrittäjäeläkkeille vielä nopeammin

Valtio tukee yrittäjien ja viljelijöiden eläkkeitä vahvasti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jukka Pasonen

Maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään valtion rahaa reilusti enemmän kuin yrittäjien, mutta ero kapenee pikku hiljaa koko ajan samalla kun valtion osuus molempien ryhmien eläkkeistä kasvaa.

Vuonna 2022 valtion arvioidaan maksavan yrittäjien eläkkeestä (Yel) jo 27 prosenttia eli 400 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta sitten valtion osuus oli 12 prosenttia ja 140 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien eläkkeistä (myel) valtio maksaa vuonna 2020 ennusteiden mukaan 83 prosenttia eli 740 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta sitten osuus oli 79 prosenttia ja 640 miljoonaa.

Myel-eläkkeen valtion osuus kasvaa parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa, mutta toisaalta valtio säästää luopumisjärjestelmän menojen alentuessa viitisen miljoonaa vuodessa.

Syynä valtion korkeaan osuuteen viljelijäeläkkeistä on maksajien ja eläkkeen saajien suhdeluku sekä pienet työtulot. Tänä vuonna jokaista maatalousyrittäjäeläkkeen nostajaa kohden on vain 0,38 myel-eläkevakuutusmaksujen maksajaa, johtaja Antti Huhtamäki Melasta kertoo.

Yrittäjäeläkkeiden (yel) vakuutusten maksajien ja saajien suhde on parempi. Jokaista yrittäjäeläkettä nostavaa kohden on 0,91 maksajaa.

Tavallisia työeläkkeiden (tyel) maksajia eli vakuutettuja on ollut noin kaksinkertaisesti eläkkeensaajiin verrattuna. Valtion ei tarvitse osallistua työeläkkeiden maksuun, koska maksajia on paljon ja lisäksi eläkevaroja on vuosikymmenien kertynyt yli käytön ja ne on rahastoitu. Rahastojen tuotolla maksetaan osa työeläkkeistä.

Myel-vakuutettuja on Huhtamäen mukaan nyt noin 60 000 ja eläkkeen saajia on 140 000. Vakuutettujen määrä alenee lähes kolme prosenttia vuodessa. Viime vuonna määrä väheni lähes viisi prosenttia, kun märkyys heikensi maatilojen taloutta.

Yrittäjien eläkkeitä pohtimaan on asetettu työryhmä, jonka pitäisi antaa ehdotuksensa ensi vuonna. Valtion tavoitteena on lisätä yrittäjien itse maksamaa osuutta ja parantaa myös yrittäjien eläketurvaa.

Yksi vaihtoehto on, että yrittäjien valtaa määritellä omat työtulonsa kavennettaisiin ja työtulot sidottaisiin verotukseen tai tulorekisteriin.

Yrittäjien maksujen lisääminen ei samassa suhteessa paranna valtion kassaa, koska eläkemaksut ovat verotuksessa sataprosenttisesti vähennettäviä. Vaikka valtion maksuosuus yel-eläkkeistä pienenisi, myös verotulot vähentyisivät, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjien pitää saada määritellä työtulonsa edelleen itse. Pienillä työtuloilla eläkemaksuja ei tarvitse maksaa lainkaan.

Valtion tuesta huolimatta suuri osa yrittäjistä pitää eläkejärjestelmää epäedullisena, sillä pienillä työtuloilla eläkekertymä ei välttämättä ylitä valtion takaamaa takuueläkettä.

Koska osa yrittäjistä uskoo eläkemaksujen maksamisen olevan turhaa, he ilmoittavat työtulonsa mahdollisimman pieniksi, Hellsten toteaa.

Yrittäjien eläkevakuutusmaksu alkaa, kun yrittäjän työpanoksen arvo ylittää 7 650 euroa vuodessa. Suomen Yrittäjät nostaisi pakollisen eläkevakuuttamisen alarajan 12 500 euroon.

Alarajan nostaminen ei johtaisi järjestön mielestä maksutulon vähentymiseen, koska yrittäjistä suuri osa maksaisi eläkemaksuja nykyistä enemmän. Myös yrittäjien muu sosiaaliturva paranisi, mikä vähentäisi perusturvan tarvetta.

Jos valtion maksuosuutta haluttaisiin vähentää tulevaisuudessa, olisi yksi vaihtoehto siirtyä osin rahastoivaan järjestelmään tyel-eläkkeiden tapaan. Se tulisi kuitenkin todennäköisesti alkuun valtiolle niin kalliiksi, ettei ajatus ole realistinen, Hellsten arvioi.