Hamstraus ei vie viljapulaan, mutta logistiikka kyykkää kovimmissa piikeissä – "Sellaista rekkamäärää ei ollut saatavilla"

Helsingin Mylly varastoi omissa siiloissaan viljaa muutaman päivän tarpeiksi, joten viljaa liikkuu jatkuvasti. Kuvassa yhtiön Järvenpään tehdas. Kuva: Kimmo Haimi

Koronaepidemia on saanut suomalaiset ostamaan suurin määrin viljatuotteita kuten jauhoja ja puurohiutaleita.

Helsingin Mylly on vastannut kysyntään pitämällä tuotantolinjat kuumina. Henkilöstö on venynyt yö- ja ylitöihin Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä sijaitsevilla tehtailla, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.

"Siitä iso kiitos porukalle. Kysyntäpiikit ovat olleet ennennäkemättömän hurjia. Yrityksen historiassa tällaista ei ole koskaan nähty."

Kuluttajat ovat kohdanneet ajoittain tyhjiä hiutale- ja jauhohyllyjä marketeissa. Pullonkaulaksi osoittautuivat kuljetukset ja varastot.

"Pihat ja terminaalit ruuhkautuivat sekä lähetys- että vastaanottopäässä. Sellaisia määriä rekkoja ei ollut saatavilla, mitä kaikkein suurimmat tilaukset olisivat vaatineet."

Suurin kysyntäpiikki on ohi, mutta perusviljatuotteita ostetaan yhä aiempaa enemmän. Kuluttajat ovat löytäneet myös erilaiset kotimaiset riisin ja pastan korvaajat, kuten kaurasta valmistetut ateria-ainekset.

"Painotus myynnillisesti ja tuotannollisesti on muuttunut kuluttajatuotteisiin kuten monella muullakin toimijalla. Keskusliikkeet menivät myös suppeampaan valikoimaan. Osa tuotteista jätettiin tilaamatta ja osan tilausmäärät kasvoivat reippaasti."

Yhteensä Helsingin Mylly on käyttänyt jonkin verran aikaisempaa enemmän viljaa. Kuluttajien siirtymistä kotiruokaan tasaa ravintoloiden ja suurkeittiöiden hiljeneminen.

Leipomoiden tarve viljatuotteille on ollut kaksijakoista: Osalle pienemmistä on toimitettu aikaisempaa vähemmän tavaraa ja isoille enemmän.

Helsingin Mylly on suurin kotimaisen luomuviljan jalostaja. Luomutuotteiden menekki on pysynyt jotakuinkin tavallisena.

Viljakauppa ja -logistiikka ovat pyörineet normaalisti.

"Viljan saanti on keskeisten raaka-aineiden osalta turvattu seuraavaan satokauteen asti. Omissa siiloissamme vilja riittää joidenkin päivien tuotantoon, käytännössä viljaliikennettä on päivittäin."

Seuraavan satokauden viljatarpeita haarukoidaan parhaillaan. Ennusteita tehdään Kumlinin mukaan tavalliseen tapaan asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän mukaan.

YK:n ruokajärjestö FAO on pelännyt kriisin aiheuttavan häiriöitä elintarvikkeiden maailmankauppaan.

Suomessa viljaa todennäköisesti riittäisi, mutta seuraava sato riippuu säästä.

"Jos viljan tuonti loppuisi, se saattaisi aiheuttaa puutteita tiettyjen raaka-ainelaatujen tekemiseen. Oltaisiin kotimaisen sadon määrän ja laadun varassa."

Pakkausmateriaalien ja ulkomaisten raaka-aineiden kuten marjojen, hedelmien ja pähkinöiden saatavuus on välillä kangerrellut. Syynä ovat sekä kasvanut kysyntä että koronaepidemian vaikutukset.

"Niitä on välillä saanut metsästää ja olla päivittäin yhteydessä tavarantoimittajiin, ovatko tehtaat auki. Esimerkiksi Italiassa tehtaita on laitettu kiinni, koska työntekijät ovat kotikaranteenissa."

Maaliskuussa Helsingin Myllyn vienti oli vaikeuksissa konttipulan takia. Sittemmin Aasian konttisuma on purkautunut ja vienti vetää taas normaalisti.

Jonkin verran vientitoimituksia on viivästetty, koska kotimaan asiakkaita on poikkeustilanteessa haluttu asettaa etusijalle.

Viljatuotteiden valmistuksen jatkumiselle on kriittistä, että henkilöstö pysyy terveenä.

Helsingin Myllyllä on lisätty turvavälejä, henkilökohtaisia suojavarusteita ja desinfiointipisteitä. Vierailut sisään ja ulos sekä yli kolmen hengen kokoontumiset on kielletty. Muu kuin tuotannossa välttämätön henkilökunta on etätöissä.

"Toimimme nyt suljetuissa laitoksissa henkilöstön terveys edellä. Edes minä itse en pääse tuotantoon pyörimään."