Maatalouden päästöjä voi paikata metsää lisäämällä
BRYSSEL (MT)
Osa maatalouden hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä voidaan korvata metsää lisäämällä, päättivät EU-maiden pääministerit torstaina osana EU:n ilmastosopimusta.
Kirjaus kuitenkin tarkoittaa metsän pinta-alan lisääntymistä, eikä puiden vuotuisen kasvun huomioimista. Siksi sillä ei ole Suomelle suurta merkitystä.
Sopimuksessa on myös kirjaus, jossa painotetaan ruokaturvaa ja maataloustuotannon kestävää kehitystä. Kirjaus tehtiin pitkälti Irlannin vaatimuksesta.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan se tarkoittaa, että maatalouden ei tarvitse rajoittaa päästöjä tuotantoa supistamalla.
”Se lupaus on hyvä, sillä päästöjä vähennetään tehokkuutta parantamalla, eikä siirtämällä tuotantoa muualle maailmaan. Kestävän tehokkuuden malli on tapa, jolla Euroopassa halutaan edetä”, Marttila sanoo.
EU:n hiilidioksidipäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tärkeimmät keinot ovat energian käytön tehostaminen vähintään 27 prosentilla ja nostamalla uusiutuvan energian osuutta 27 prosenttiin.
Päästövähennykset jaetaan päästökauppaa käyvän teollisuuden ja sen ulkopuolella olevien sektoreiden välille.
Päästökaupan piiristä vähennetään 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisista 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Maakohtaiset luvut tiedetään vasta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen ensi vuoden marraskuussa.
”Konkreettisia lukuja ei voi antaa. Kädenvääntö taakan jaosta käydään vielä”, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi torstaina huippukokouksen jälkeen.
Päätös antaa maille joustoa siinä, miten vähennykset kohdistetaan päästökaupan ulkopuolella.
Ajatuksena on vähentää sieltä, missä se on kustannustehokkainta.
Siksi paine kohdistuu liikenteeseen, sillä noin viidesosa EU-alueen hiilidioksidipäästöistä tulee sieltä. Maataloudessa päästöjen vähentämisen kustannustehokkuus on huomattavasti heikompi.
Tehokkuuskirjaus oli Suomelle tärkeä, koska se pienentää kustannuksia. Alunperin päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden, kuten maatalouden, liikenteen ja rakennusten lämmityksen, vähennysten piti määräytyä täysin bruttokansantuotteen mukaan.
”Ilmaston suojeleminen maksaa aina. Kustannustehokkuuselementin ansiosta joudumme maksamaan vähemmän kuin odotettiin”, Stubb sanoi.
EU halusi kunnianhimoiset tavoitteet, jotta se voisi olla edelläkävijä Pariisin ilmastokokouksessa 2015.
Pariisin jälkeen myös tavoitteita voidaan rukata sen mukaan, lähtevätkö muut suuret päästäjät mukaan vähennystalkoisiin.
Stubbin mukaan energiatehokkuus ja biopolttoaineet tuovat vientimahdollisuuksia Suomen cleantech-yrityksille.
Kansantaloudelle kokonaisuutena ilmastotavoite tuo kustannuksia, laskevat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Jos päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden vähennys Suomessa olisi 40 prosenttia, laskisi kansantuote 0,8 prosenttia.
Koska päätöksessä otetaan energiatehokkuus huomioon, Suomen osuus todennäköisesti on joitain prosentteja pienempi kuin 40 prosenttia.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
