Turpeen energiakäytön jatko jakaa puolueiden kannattajat – maaseudulla asuvat kriittisempiä ilmastotoimia kohtaan

Hallitus tavoittelee turpeen energiakäytön puolittamista 2030 mennessä. Joka kolmas suomalainen haluaisi lopettaa sen kokonaan. Kuva: Kari Salonen

Turpeen energiakäytön jatkaminen vuoden 2030 jälkeen jakaa vahvasti puolueiden kannattajia.

MT:n gallupissa tuhatta suomalaista pyydettiin ottamaan kantaa turpeen energiakäytön jatkumiseen 2030-luvulla.

Enemmistö perussuomalaisten ja keskustan kannattajista haluaa jatkaa turpeen käyttöä. Vihreiden, vasemmistoliiton, SDP:n ja RKP:n kannattajien enemmistö taas luopuisi energiakäytöstä kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti kiristää polttoturpeen verotusta. Käyttöä suitsitaan myös erityisellä lattiahintajärjestelmällä, joka vähentää turpeen käyttöä silloinkin, jos päästöoikeuden hinta laskee nykyisestä.

Turpeen poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta se on kotimainen energialähde, joka työllistää erityisesti maaseudulla.

!function(e,i,n,s){var t="InfogramEmbeds",d=e.getElementsByTagName("script")[0];if(window[t]&&window[t].initialized)window[t].process&&window[t].process();else if(!e.getElementById(n)){var o=e.createElement("script");o.async=1,o.id=n,o.src="

Kaikista suomalaisista kolmannes jatkaisi turpeen energiakäyttöä vuoden 2030 jälkeen. Suunnilleen yhtä moni vastustaa ajatusta. Joka kolmannella suomalaisella ei ole selvää kantaa asiaan.

Miehet suhtautuvat turpeen polttoon selvästi naisia suopeammin. Keski-ikäiset ovat myönteisempiä turpeen energiakäyttöä kohtaan kuin nuoret ja vanhat. Korkeammin koulutetut vastustavat turpeen polton jatkumista useammin kuin matalasti koulutetut. Sama jako näkyy myös, kun katsotaan vastaajien tulotasoa. Pienituloiset suosivat turpeen polttoa suurituloisia enemmän.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvista puolet haluaa jatkaa turpeen energiakäyttöä 2030 jälkeen. Maallakin joka neljäs luopuisi turpeesta kymmenessä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla asuvien vastaajien näkemys on päinvastainen. Puolet heistä lopettaisi turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä ja runsas viidennes jatkaisi sitä.

MT kysyi suomalaisilta myös, tuleeko toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkaa taloustilanteesta riippumatta. Selvän enemmistön mukaan näin pitää tehdä.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat kuitenkin huomattavasti muita kriittisempiä ilmastotoimien jatkoa kohtaan. Runsas kolmannes maalla asuvista ei jatkaisi ilmastotoimia taloustilanteesta riippumatta.

Korkeammin koulutetut pitävät ilmastotoimia matalammin koulutettuja tärkeämpänä.

Puolueista perussuomalaisten kannattajat erottuvat ilmastotoimia koskevissa mielipiteissä muista. Yli puolet heistä ajattelee, että ilmastotoimia ei tule jatkaa taloustilanteesta riippumatta.

Vankimmin ilmastopolitiikan kannalla ovat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät. Heistä 90 prosenttia kannattaa ilmastoimia taloustilanteesta riippumatta.

!function(e,i,n,s){var t="InfogramEmbeds",d=e.getElementsByTagName("script")[0];if(window[t]&&window[t].initialized)window[t].process&&window[t].process();else if(!e.getElementById(n)){var o=e.createElement("script");o.async=1,o.id=n,o.src="

Kyselyn toteutti MT:lle Kantar TNS Agri. Tutkimukseen vastasi lokakuun puolessa välissä 1 020 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on koko väestön osalta kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

Turpeeseen ei saa juuttua

"Jatkossa käytetään entistä enemmän kivihiiltä, öljyä ja venäläistä haketta", Sari Essayah ennustaa turpeen nopeasta alasajosta

Turve sai veron, henkselit ja vyön