Suomi haluaa roimastilisää ulkomaisia investointeja
Ministerit kokoontuvat presidentti Sauli Niinistön (keskellä) johdolla kuuntelemaan ulkomaisten Suomeen sijoittaneiden yritysten kehuja ja haukkuja. Ministerit vasemmalta Ville Niinistö (vihr.), Jyri Häkämies (kok.) ja Erkki Tuomioja (sd.). Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTasavallan presidentti Sauli Niinistö luetteli eilen Helsingissä pitkän listan perusteita sille, miksi Suomi on erinomainen maa ulkomaisille yrityksille toimia.
”Suomi on rauhallinen ja turvallinen maa, jossa on saatavilla hyvin koulutettua työvoimaa. Täältä on EU-maista paras pääsy Venäjän markkinoille”, Niinistö sanoi.
Presidentin näkemyksiä tukee maailman talousforumin WEF:n raportti, jossa arvioitiin 144 maan kilpailukykyä. Suomi oli kolmas ja nousi viime vuodesta yhden pykälän Ruotsin ohi.
Niinistö kertasi tietoja presidentinlinnaan kokoontuneille noin 60 ulkomaisen yrityksen johtajalle, joiden yritykset jo ovat investoineet Suomeen.
Presidentti puhui heille, koska halusi heiltä vastauksen kysymykseen, miksi Suomi vetää niin vähän yrityksiä ja pääomia.
Suomi on ulkomaisissa investoinneissa muuta Eurooppaa jäljessä. Viime vuonna Suomeen oli investoitu hieman yli 60 miljardia euroa, eli 32 prosenttia bruttokansantuotteesta. Keskiarvo EU:ssa on 42 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee 20–30 miljardia ulkomaisia investointeja lisää vuoteen 2020 mennessä.
Ongelmaan ei ole yhtä vastausta. Keskustelussa yritysjohtajat kertoivat oman toimialan ja yrityksen kohtaamista ongelmista.
Lääke- ja kaivosteollisuus manasivat lupien saamisen hitautta. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) myönsi ongelman.
”Jos luvan saaminen kestää kolme vuotta, se on liian kauan.”
Niinistö vastasi lupaongelmaan, että suomalaiset arvostavat turvallisuutta.
”Jopa niin paljon, että olemme hieman liian varovaisia välillä.”
Kaivosteollisuutta myös kismittää myös, että koko ala on leimattu ympäristöä tuhoavaksi muutaman kaivoksen ongelmien vuoksi.
Kaivosala on erityisen riippuvainen ulkomaisista pääomista.
Yleisöstä todettiin myös, että Suomi on pieni ja syrjäinen maa, jossa on ankara ilmasto.
Ehkä Suomi voisi innovaatiopolitiikassa valita muutaman huippualan ja keskittyä niihin, keskustelussa ehdotettiin.
Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mielestä paikallinen ilmapiiri voi luoda ympäristön, jossa niin on tapahtunut. Esimerkiksi Uudenkaupungin vihreä politiikka on synnyttänyt työpaikkoja.
Uusikaupunkilaisen Finnproteinin toimitusjohtaja Mikko Nordberg kehuu kaupungin asennetta.
”Kaupunki on huolehtinut infrasta ja jos jokin lupa on tarvittu, se on saatu”, Nordberg sanoo.
Neuvotteluissa globaalin rahoitusyhtiön Renaissance Partnersin kanssa oli eduksi luvata, että Suomessa ei tule ongelmia byrokratian kanssa.
”Neuvottelut kestivät kesäkuusta 2007 joulukuulle. Kerroimme sijoittajille paljon tietoja, joita he eivät edes osanneet kysyä”, Nordberg kertoo prosessista.
Verovaroja rakenteilla olevaan sadab miljoonan euron arvoisen soijajalostamoon ei ole sijoitettu.
”Mutta ilman valtion investointeja edistävän konttorin Invest in Finlandin apua tehdasta ei olisi tullut.”
Tilaisuuden lopuksi presidentti kertoi, että pitkille investoinneille kaikkein tärkeintä on yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus.
”Mutta se ei ole ilmaista. Siksi Suomessa on korkea verotus. Suomen kaltainen vakaa yhteiskunta ei ole nykymaailmassa itsestään selvä”, hän muistutti.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
