Väestökehitys voi pakata kansanedustajatkin etelään – "Väestöä menettävät alueet jäävät vähemmälle huomiolle"

2010-luvulla muuttoliike muusta maasta Etelä-Suomeen ja maaseudulta kaupunkeihin on kiihtynyt. Rivakka muuttoliike alkaa näkyä myös eduskunnan kansanedustajien kokoonpanossa. Ruuhka-Suomen painoarvo kasvaa ja maakuntien heikkenee. Kuva: Vesa Moilanen

Eduskuntavaaleissa 2019 Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden kansanedustajan paikan Uudellemaalle.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan on todennäköistä, että Helsinkiin tulee seuraavissa eduskuntavaaleissa yksi uusi paikka.

"Helsinki ja Uusimaa kasvavat, se on otettava huomioon."

Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta puhuu suuresta aluerakenteen muutoksesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

"Idässä ja pohjoisessa, mutta toisaalta myös Keski-Suomessa on paljon alueita, joista muutetaan pois, mutta joihin ei ohjaudu muuttovirtaa maan sisältä eikä myöskään Suomen rajojen ulkopuolelta", Borg luonnehtii.

"Kehityssuunta näyttää samalta kuin ennenkin. Väki pakkautuu etelään ja maaseutuvaltaiset alueet ovat tyhjenemässä. Ennustan, että nykyinen vaalipiirijako ei enää päde kymmenen vuoden päästä."

Borgin mukaan nykyistä suuremmissa vaalipiireissä olisi sekä hyviä, että huonoja puolia.

"Vaalipiirien koon kasvattaminen kohottaa poliittista suhteellisuutta äänikynnyksen laskiessa, kun pienempien puolueiden edustajat pääsevät paremmin läpi."

Toisaalta kampanjat kallistuvat suurissa vaalipiireissä.

"Esimerkiksi Uudellamaalla kampanjointi on todella kallista, kun yhden vaalipiirin väestömäärä on niin valtava. Näkisin, että Uudenmaan vaalipiiriä pitäisi pikemminkin pienentää jakamalla se esimerkiksi kahdeksi uudeksi vaalipiiriksi."

Väestökehitysennusteissa suomalaiset valuvat etelään.

Tilastokeskus julkaisi 30.9.2019 ennusteen, joka mukaan väestön keskittyminen kasvukeskuksiin voimistuu tulevina vuosikymmeninä.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 väestö kasvaa enää ainoastaan Uudellamaalla.

Voimakkainta väestökato olisi pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa sekä Suomen itäisissä ja pohjoisissa osissa. Samalla huoltosuhde kasvaa kaikissa kunnissa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaa Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.

Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista yksi tulee Ahvenanmaalta.

Muu maa jakautuu nykyisellään 13 vaalipiiriin, joista pienin on seitsemän kansanedustajan Lappi ja suurin 36 kansanedustajan Uusimaa.

Kun Suomen 5,5 miljoonan ihmisen väkiluku jaetaan 199:llä, on Manner-Suomessa yksi kansanedustaja hieman alle 28 000 kansalaista kohden.

Eduskuntavaaleissa käytössä on suhteellinen vaalitapa, jossa sovelletaan d´Hondtin laskentamenetelmää.

Valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson Turun yliopistosta pitää selvänä, että väestöltään supistuvien alueiden poliittinen vaikutusvalta kapenee.

"Väestötappiota kärsiviä alueita ja vaalipiirejä edustaa jatkossa pienempi määrä kansanedustajia. Luonnollisesti nämä väestöä menettävät alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Kehitetään enemmän alueita, joissa on suurin osa ihmisistä", Mickelsson sanoo.

Mickelsson uskoo, että pieneneviä vaalipiirejä niputetaan jatkossa yhteen.

"Nythän idän vaalipiirejä on jo yhdistelty viime vuosina aika tavalla. Kun vaalipiirejä yhdistellään, tietynlainen keskittyneisyys korostuu enemmän myös niiden sisällä. Vaalipiirin sisälläkin suurimmat ja väkirikkaimmat seudut dominoivat."

Dosentti arvioi, että kansanedustajien määrän entistä voimallisempi painottuminen suurempiin vaalipiireihin ja etelään saattaa lisätä vastakkainasetteluja maan eri osien välillä.

"Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomessa tarvittaisiin näkökulman vaihdos. Pitäisi ymmärtää kehittää koko maata, eikä vain omaa kotiseutua."

Mickelssonin mukaan nykyinen väestökehitys haastaa puolueista kaikkein syvimmin keskustan.

"Ne vaalipiirit häviävät ja surkastuvat eniten, joissa keskustan kannatus on perinteisesti ollut suurta. Keskustahan on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen yleispuolue", dosentti pohtii.

"Nyt, kun nuoriso näyttäisi muuttavan isossa määrin kasvukeskuksiin ja etelään, he saattavat herkästi samaistua eri puolueisiin."

Mickelsson kertoo kirjoittavansa parhaillaan kirjaa Suomen puolueista.

"Kirjassani pohdin muun muassa puolueiden nuorisokannatusta. Kaikkein vanhin äänestäjäkunta on sosiaalidemokraateilla ja toiseksi vanhin keskustalla."

Sami Borg pitää Tilastokeskuksen syyskuista väestöennustetta suuntaa antavana, mutta huomauttaa siihen sisältyvän paljon epävarmuutta.

"Tässä on nyt paljon enemmän epävarmuustekijöitä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Syntyvyyden ennakoitua nopeampi romahtaminen vaikuttaa tuoreimpaan ennusteeseen. On hyvin vaikeaa ennustaa, miten syntyvyys jatkossa kehittyy", Borg pohtii.

Maahanmuuton vaikutuksia on vaalitutkijan mukaan hyvin hankalaa ennakoida.

"Vuosi 2015 on malliesimerkki tilanteesta, joka yllätti käytännössä kaikki. Nythän asioiden kehitystä ennakoidaan menneen kehityksen pohjalta, mutta maailma on epävarma. Aina voi tapahtua yllättäviä asioita."

Borg muistuttaa, että väestön keskittymistä voidaan hillitä poliittisesti, jos siihen löytyy halua.

"Vaihtoehtona keskittämiselle on tehdä aluepolitiikkaa, jossa tuetaan koko maan kehittymistä. Politiikalla aluekehityksen suuntaan pystytään vaikuttamaan paljon. Nykyisen kaltainen keskittymiskehitys on mielestäni epätoivottava."

Borg myös arvioi, että asumisen ja elämisen kalleus suurimmilla kaupunkiseuduilla voi kääntää muuttoliikettä.

"Pääkaupunkiseudulla on jo alkanut näkyä tämän kaltaisia signaaleja."

Vaikka Tilastokeskuksen väestöennuste on maaseutualueille melko lohduton, ei kokonaiskuva ole aivan näin yksioikoinen.

Syntyvyys nimittäin on matalinta Suomen väestörikkaimmilla alueilla Helsingissä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Korkeinta syntyvyys on Pohjalaismaakuntien maaseutumaisissa kunnissa.