Saharan liepeiltä ryöstetään hiekkaa

Marokossa hiekkaa ryövätään rannoilta viiden vuoden vankilatuomion uhalla. Kuvassa hiekkakuormalla lastattu kameli. Kuva: Jarmo Palokallio

Outo näky pysäyttää Saharan laidalla Marokossa. Mies lapioi Atlantin rantadyynistä hiekkaa kamelin kyljissä riippuviin säkkeihin. Hän ei selvästikään pidä, kun jäämme kaukaa tarkkailemaan hänen touhujaan.

Pohdimme asiaa mielessämme. Hiekkaa on ympärillä silmänkantamattomiin. Saharaa riittää varmaan tuhansien kilometrien matkalle. Miksi sen liepeestä pitää kaivaa hiekkaa siirrettäväksi muualle?

Hiekka jalkojen alla on hienorakeista. Tuuli siirtelee sitä dyyneiksi, jotka ovat enempi vähempi jatkuvassa liikkeessä.

Ehkä rakentamiseen ja tienpohjiin tarvitaan järeämpää raekokoa. Ehkä kamelimies on löytänyt arvokasta rakennushiekkaa merenrannan läheltä.

Arvailut jäävät arvailuksi. Sen sijaan fakta on, että hiekka on nousemassa entistä arvokkaammaksi luonnonvaraksi. Yle tietää kertoa, että rantahietikoita ryövätään tyhjiksi eri puolilla maailmaa.

Filippiineillä kokonainen kylä valahti mereen hiekkakaivoksen takia. Sierra Leonessa rantaviiva pakenee vauhdilla ja Marokossa kaivajat ovat iskeneet juuri rantadyyneihin.

YK:n ympäristöohjelma UNEP on jo ehtinyt varoittaa, että hiekan kaivu syö jokien suistoja ja merien rantoja ympäristöä tuhoten. Samalla se uhkaa ihmisten elinkeinoja.

Kyseessä on rakentajista ja välittäjistä koostuva hiekkamafia. Se toimii etenkin kehitysmaissa, joissa lait eivät pysy muuttuvan tilanteen perässä ja joissa valvonta ja yhteiskunnan rakenteet voivat muutenkin olla heikolla pohjalla.

Yhtälö on sinällään yksinkertainen. Hiekan kysyntä luo tarjontaa. Ja kysyntää maailmalla riittää. Pelkästään rakentamiseen tarvitaan hiekkaa 50 miljardia tonnia vuodessa.

"Hiekka on yksi vaihdetuimmista raaka-aineista maailmassa, mutta myös vähiten säädelty. Kaivun vaikutuksia ylipäänsä tiedostetaan huonosti", sanoo UNEP:n virkaatekevä johtaja Joyce Msuya.

Hiekan kysyntää lisää väestön kasvu, kaupungistuminen, täyttömaiden rakentaminen ja liikenneyhteyksien kiihtyvä rakentaminen. Ostajia riittää etenkin Intiassa ja Kiinassa.

Marokossa hiekkamafia ja turismi ovat törmäyskurssilla. Turismille hiekkarannat ja dyynit ovat tärkeitä. Jos ne katoavat, voivat turistitkin kadota.

Vähän nurinkurisesti turismille tärkeää hiekkaa on tarvittu juuri hotellien ja niille vievien teiden rakentamiseen.

UNEP:n mukaan yli puolet Marokon käyttämästä hiekasta kaivetaan laittomasti. Casablancan koillispuolella sijaitsevassa Mohammediassa hiekkarannoista on jäljellä enää yksi dyyni.

Teoriassa hiekkavarkaudesta voi saada viiden vuoden vankilatuomion. Ehkä juuri siksi hiekkaa kamelikuormaan edelleen lastaava mies katselee meitä epäluuloisesti.

Kameliyrittäjän toiminta on sinällään pienimuotoista. Tehokkaampaa on hoitaa homma kauhakuormaajilla ja kuorma-autoilla.

Rangaistuksen pelkoakaan ei juuri ole. Sen takaa viranomaisten alttius korruptiolle.

"Hiekkamafia toimii salakuljettajana, mutta poliitikot ja vaikutusvaltaiset entiset sotilaat antavat heille lupia ylihyödyntää hiekkavarantoja mistään rajoista välittämättä", marokkolaiset ympäristöaktivistit sanovat Ylen uutisessa.