Pieniä lukioita lakkautetaan ennätystahtiin

Hanna Kosonen, Pirjo ja Kata Laukkanen, Taija Jalkanen ja Kia Suomalainen puolustavat lähilukiotaan. Punkaharjun lukio toimii peruskoulun yhteydessä, mutta sen ylläpito ei kuulu kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Kuva: Sakari Martikainen

Kunnat lakkauttavat ensi kertaa rytinällä pieniä lukioita. Tänä kesänä ovet sulkeutuvat kymmenessä lukiossa, kun tähän asti tahti on ollut enintään yksi pienlukio koko maassa.

Lakkautusten taustalla ovat kuntien ja valtion säästötoimet. Vaikka lukioverkon karsiminen ei ole nykyisen hallituksen tavoitteena, hallitus on sitoutunut 190 miljoonan euron säästöihin toisen asteen koulutuksessa.

Pienlukioiden kohtalosta päätetään kunnissa. Kuntien säästötavoitteeksi on kaavailtu 110 miljoonaa euroa, ja se kohdistettaisiin ensisijaisesti ammatilliseen opetukseen.

"Kuntien talous jyrää kaiken ylitse", varoittaa Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.

Pienet lukiot ovat siivittäneet Suomen Pisa-menestystä.

"Suomalaisten vahvuutena ovat varsin pienet koulujen väliset erot", Pisa-tukimusta koordinoiva professori Jouni Välijärvi toteaa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) sanoo, että lukioverkon karsiminen ei ole nykyisen hallituksen intresseissä.

"Suuruuden ekonomia ei ole tämän hallituksen arvo."

Viime hallituskaudella virinnyt keskustelu lukioverkon karsimisesta nostatti vastaliikkeen sosiaalisessa mediassa. Pienten lukioiden puolesta -kampanjan taustalla oli pielaveteläinen maatilan kasvatti Topi Remes.