Aurauskepit hyvin turvassa ilkivallalta: Vain yksi keppi kilometriltä katoaa talvella

Simo Viljanen esittelee konetta, jolla aurausviitat pystytään automaattisesti pystyttämään tien varrelle. Kuva: Markku Pulkkinen

Teiden kunnossapidosta vastaaville yrityksille syksyinen aurausviittojen levitys teiden varsille on suuri urakka. Eikö sitä voisi välttää pitämällä viitat teiden paikoillaan ympäri vuoden?

Ei, todetaan useista tieosuuksista Suomessa vastaava YIT. Ne on poistettava teiden kevätmuokkausten tieltä.

"Lähes kaikki asennetut merkit saadaan keväisin kerättyä talteen, sillä ilkivaltaa esiintyy nykyään hyvin harvoin. Vain yksi keppi tiekilometriä kohti häviää talven aikana", sanoo YIT:n työmaapäällikkö  Petri Suomi.

Kilometrillä keppejä on yleensä vähintään nelisenkymmentä.

YIT muistuttaa, että aurausviittojen yksi tehtävä on suojella tienkäyttäjiä. Ne auttavat auton kuljettajaa hahmottamaan tien linjan.

Niiden pääasiallinen tehtävä se tosin ei ole, vaan pitää lumiaura tieosuuden päällä. Jos lunta aurattaisiin pientareen puolelta, autoilija ei välttämättä havaitse tien reunaa ja saattaa pahimmassa tapauksessa suistua tieltä.

Näiden lisäksi aurausviitat palvelevat YIT:n mukaan vielä yhtä tehtävää, tosin eivät tarkoituksella.

Aurausviitoitusmerkit näyttävät merkkien kanssa työskentelevien havaintojen mukaan vetävän puoleensa talvehtivia hämähäkkejä.

Aurausviitoitus asennetaan parikymmentä senttiä tienreunan ulkopuolelle.

Yleensä työn hoitaa kone. Täysautomaattiset koneet tarvitsevat vain kuljettajan: Kone iskee maahan reiän ja asettaa siihen kepin automaattisesti.

Jonkin verran työtä tehdään edelleen käsipelillä, joko rautakangella tai jalkaraudalla.