Varusteiden puutteen vuoksi osa lapsista ei välttämättä sivakoi senttiäkään peruskoulussa

Välineiden hankkimisessa käytetään hyödyksi erilaisia kanavia sukulaisista urheiluseuroihin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA 

Oppilaiden hiihtäminen jää osassa peruskouluista vähäiseksi tai on voinut loppua kokonaan varusteiden puutteen vuoksi, selviää STT:n peruskouluille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 67 peruskoulusta 17:llä ei ollut oppilaille tarpeeksi lainavarusteita talviliikuntaan. Yleensä puutetta oli hiihtovarusteista, kun taas luisteluvarusteita riitti kaikille.

Tästä huolimatta 57 koulussa hiihtoon ja luisteluun – tai toiseen niistä – osallistuminen oli pakollista, vaikka niistä kaikilla ei ollut riittävästi lainavarusteita. Usein varusteetta jääville keksittiin jotain muuta liikunnallista tekemistä sillä aikaa kun muut hiihtivät tai luistelivat.

Varusteiden puute näkyi varsinkin yläkoulussa. Esimerkiksi eräs pirkanmaalainen koulu kertoi, että lähimaastossa on latuja, mutta etenkään isommille oppilaille ei löydy tarpeeksi hiihtovarusteita. Koulun mukaan hiihto on vähentymään päin myös alakoulussa.

"Välineiden puute ja oppilaiden sosio-ekonominen tausta vaikuttavat siihen, että kotona ei ole rahaa ja kulttuurillisia syitä hankkia hiihtovarusteita (eikä usein luistimiakaan). Liikunnanopetuksen saamilla rahamäärillä ei pystytä hankkimaan kalliita hiihtovarusteita, vaan on pyritty pitämään yllä luistelu yhtenä talvilajina ja alakoulun puolella vaihtelevalla menestyksellä hiihtovarusteita lainattavaksi", kerrotaan koulusta.

Varsinais-Suomessa Loimaan keskuskoululla on hyvä tilanne, sillä rehtori Jarmo Rasi arvioi koulun 400 oppilaasta noin 90 prosentilla olevan omat varusteet ulkoliikuntaan. Myös lainavarusteita riittää, ja niitä saadaan pääasiassa lahjoituksena kodeilta.

Rehtori kertoo ymmärtävänsä hiihtovälinepulan kanssa kipuilevia kouluja, sillä luisteluvarusteet on huomattavasti helpompaa ja halvempaa hankkia kuin hiihtovarusteet. Hänestä koulujen tulisi silti varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus myös hiihtoon, jos sitä on liikuntatunnilla ohjelmassa.

"On väärin, jos koulu ei voi tarjota mahdollisuutta hiihtoon ja luisteluun niillekin, joilta välineet puuttuvat. Puhutaan yhdenvertaisesta perusopetuksesta, joten kaikille pitää koulun, yhteiskunnan puolesta tarjota osallistumismahdollisuus", Rasi sanoo.

Rasi näkee varustepulan asenneongelmana kuntapäättäjien keskuudessa.

"Rahaa löytyy siihen, mitä pidetään tärkeänä. Vaikka hiihto vaatii kalliit välineet, ei se ole kunnalta kovin iso satsaus, jos hankkii välineet siten, että oppilaat pääsevät kokeilemaan vuoronperään. Miksi pitäisimme luistelun tai hiihdon varakkaampien yksinoikeutena?"

Jotkut kyselyyn vastanneet koulut kertoivatkin kierrättävänsä välineitä talvikauden aikana, jotta kaikki pääsisivät kokeilemaan hiihtoa edes kerran. Eräässä koulussa suksia vaihdettiin myös kesken oppitunnin.

Välineiden hankkimisessa käytetään hyödyksi erilaisia kanavia sukulaisista urheiluseuroihin. Pohjoispohjanmaalainen koulu kertoo saaneensa hiihtomonoja ilmaiseksi Facebookin roskalava-ryhmästä. Mielikuvitusta välineiden haalimiseksi voikin tarvita, sillä iso osa oppilaista voi olla vailla lainavarusteita.

Pirkanmaalla Nokialla sijaitsevasta Emäkosken koulusta kerrotaan, että välineet saattavat puuttua yli puolelta opetusryhmän oppilaista. Liikunnanopettaja Katja Hautamäen mukaan heiltä kuitenkin löytyy lainavarusteet kaikille.

"Se on tätä päivää, että kaikki eivät pysty tai näe tarpeelliseksi hankkia välineitä. Tästä on ollut keskustelua monella liikunnanopettajien foorumilla. Kaikki eivät ole tasa-arvoisessa asemassa siinä, että heillä olisi hyvät sisä- ja ulkoliikuntavarusteet. Tässä kunta ja koulu voivat auttaa, että kaikilla olisi sama lähtökohta", Hautamäki sanoo.

Opetussuunnitelmassa (ops) ei ole enää erillisiä lajimainintoja uinnin lisäksi. Taitovaatimuksia kuitenkin mainitaan, esimerkiksi liukuminen ja tasapaino.

"Niitä tulee hiihdossa ja luistelussa, eli jos tältä kannalta ajatellaan, luistelu korvaa hiihdon puutteen. Mutta eivät ne ole sama asia", Hautamäki pohtii.

Myös Rasi huomauttaa, ettei hiihto ole itsetarkoitus. Silti hän palauttaisi lajimaininnat opsiin.

"Aikanaan en pitänyt hyvänä, että lajeja jätettiin mainitsematta, mutta nyt siihen on tottunut. Palauttaisin itse lajimaininnat ja sitä kautta tulevat taitovaatimukset opsiin. Ehkä olen sen verran vanhakantainen, etten osaa ajatella moderneja uudistuksia pureskelematta."

Hautamäki ei ole varma, auttaisiko lajimainintojen palauttaminen hiihdon tilannetta.

"Luulen, että hiihdon opetuksen puute on paljon mahdollisuuksista kiinni. En tiedä auttaisiko hiihdon nimeäminen opsissa sitä, että kunnan olisi pakko myöntää rahoja, jotta kaikille olisi välineet ja kuljettaisiin hiihtämään."