LUKENUT MIES Menestyvä naapurimme
Suomalaisten tietämys Venäjän yhteiskunnasta ja taloudesta on hyvin ohut ja tulkinnat joskus vähä-älyisiä. Oma äärilukunsa ovat talvisotaromantikot, joiden mielestä rajan takana puhkuu äärimmäisen vihainen sonni alinomaa hyökkäämässä pienen Suomi-paran kimppuun. Tälle porukalle teki oikein hyvää, kun RUK:n viimeisin primus tuli Sortavalasta.
Tohtori Pekka Sutela lienee Suomen paras Venäjän talouden tuntija. Hän on tutkinut aihetta koko ikänsä muun muassa yliopistossa, Suomen Pankissa ja useassa ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa.
Sutelan kirja on taloustieteilijän kertomus Venäjän siirtymisestä kahdessa vuosikymmenessä vaihtotaloudesta rahatalouteen, ensin oravannahoista dollariin ja sitten ruplaan. Kolmesataa vuotta jättimäisenä sotilasleirinä toiminut alue muuttui siviilien kulutusyhteiskunnaksi.
Vaikeimmat vaiheet koettiin Boris Jeltsinin kaudella. Puhtaasti sotataloutta palvellut Neuvostoliiton vanhentunut teollisuus jouduttiin ajamaan alas ja maan tuotantoluvut putosivat puoleen.
Vladimir Putinin kahdella ensimmäisellä kaudella bkt kasvoi seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Sutela pohtii perusteellisesti, mitä mahdollisuuksia energian vientiin nojaavalla taloudella on lännen hitaan kasvun vaiheen jatkuessa silmänkantamattomiin. Helpoimmat marjat kun on poimittu.
Jyrki Kataisen vähättelyistä huolimatta Venäjä nousee muutamassa vuodessa Saksan ohi Euroopan suurimmaksi kansantaloudeksi. Maailmantilastossa se on seitsemäs.
Suomen viennistä Venäjän osuus on kymmenen prosenttia, mutta asema on heikkenemässä. Jos ei ole kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, ei sitä ole Venäjälläkään, muistuttaa Sutela.
Muutaman kerran Sutelaa voi syyttää tarpeettomastakin ymmärtäväisyydestä. Silti hän voi olla oikeassa ennustaessaan, että tulevat Musorgskit ja Verdit säveltävät Putinin kaudesta hienoja oopperoita.
PEKKA ALAROTU
Pekka Sutela: Ruplan maa.
Kuinka Venäjästä tuli
normaali talous. 381 sivua. Siltala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
