Arlan konsernijohtaja Peder Tuborgh: Suomi on meille tärkeä kirittäjä
Arla on tavoitellut vahvasti kasvua maailmalla jo usean vuoden ajan. Parhaillaan yhtiö havittelee osuuksia kehittyviltä markkinoilta Aasiasta ja Afrikasta. Tutkimuksen ja tuotekehityksen resursseja painotetaan kuitenkin vahvasti pohjoiseen Eurooppaan.
Suomen innovatiivinen maitomarkkina on pohjoismaiselle maitojätille loistava kirittäjä.
”Suomi on mielenkiintoinen markkina-alue. Meidän roolimme täällä on olla haastaja, meidän pitää olla luovia ja innovatiivisia. Täällä voidaan kehittää tuotteita, joita sitten viedään muuallekin”, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh kertoo MT:lle.
Esimerkkinä Tuborgh mainitsee proteiinirahkat, joita kulutetaan jo Iso-Britanniassa enemmän kuin Suomessa.
Erikoisen markkinan ja ideakilpailun merkitystä Tuborgh korostaa myös, kun häneltä kysyy Arlan suunnitelmia Suomessa.
Fuusioituminen Valion kanssa ei hänen mukaansa kuulu niihin.
”Se ei kiinnosta nyt, eikä se ole varmaan minusta kiinni, tuskin Valiotakaan kiinnostaisi”, Tuborgh toteaa.
Kilpailuviraston puuttumista Valion määräävään markkina-asemaan ja sen seurauksia Tuborgh ei halua ruotia.
”Kilpailu oli todella kovaa muutama vuosi sitten, mutta keskeneräistä asiaa en halua kommentoida.”
Hän lisää, että kilpailuviraston puuttuminen asioihin ei ole vierasta muissakaan maissa.
”Sitä tapahtuu kaikkialla silloin tällöin, ja niin pitääkin.”
Viimeksi kilpailuvirasto ilmoitti selvittävänsä Arlan toimintaa Ahvenanmaalla.
Viraston selvitystyö on vielä kesken ja Tuborgh toteaa asian kommentoinnin sopivan paremmin sitä lähemmin tuntevalle Arla Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskolalle.
Kiskola korostaa, että aloitteet yhteistyöhön tulivat ahvenanmaalaisilta tuottajilta, ei Arlalta.
”Ja nyt maksamme siellä hintaa, joka on sama kuin hintamme muualla Suomessa”, Kiskola toteaa.
Arlan maksama maidon hinta on Suomessa selvästi korkeampi kuin muualla, mutta se ei Tuborghin mukaan herätä katkeruutta muiden maiden tuottajissa.
”Hinnasta kyseltiin vuosia sitten, kun tulimme Suomeen, mutta nyt en ole kuullut siitä kommentteja vuosiin. Täällä on erilainen maitomarkkina ja omistajamme ymmärtävät sen.”
Konsernijohtaja kertoo tilanteen olevan nyt hyvässä tasapainossa.
”Tänne on investoitu, mutta investoinnit myös tuottavat, siihen omistajat ovat tyytyväisiä.”
Tuborgh ehtii käydä Suomessa muutaman vuoden välein. Arla Suomen väkeä hän kuitenkin tapaa useammin, sillä suomalaisjohto osallistuu aktiivisesti tapaamisiin muissa maissa.
Konsernijohtaja on vieraillut muutamilla suomalaisilla maitotiloilla. Hän kuvailee niitä selvästi naapurimaiden tiloja pienemmiksi, mutta hengeltään samanlaisiksi.
”Ajatukset tuotannosta ja laadusta ovat hyvin samanlaiset kuin muualla Pohjois-Euroopassa.”
Suomen muita maita korkeampi maidon tuottajahinta on selkeä syy siihen, ettei suomalaistuottajista tällä hetkellä voi tulla Arlan omistajia, kuten heidän kollegoistaan esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
”Elätte täällä aivan omassa markkinassa. Tavoitteemme on luoda vahvat suhteet tuottajiin, jotka varmaan ovat tyytyväisiä hyvään hintaan. Omistajuutta ei voi ajatella nyt, mutta mikä on tilanne 10 vuoden kuluttua, sitä ei tiedä kukaan.”
Arla Suomen Kiskolan mukaan mahdollisuus omistajuuteen on suunnitteilla, mutta prosessi on pitkä. Iso-Britanniassa se vei noin 15 vuotta.
”Tavoite on mahdollistaa omistajuus niille, jotka sitä haluavat. Sitä kohti mennään.”
Arlan konsernijohtaja on huolissaan maidon tuottajahinnasta maailmalla ja toivoo tilanteen kääntyvän parempaan ensi vuonna. ”Tämä on ollut tuottajille pitkä vaikea aika, tilanne ei ole kestävä”, Tuborgh sanoo.
Hän muistuttaa, että samaan aikaan talouspaineiden kanssa tuottajat taiteilevat jatkuvasti tehokkuuden ja ympäristöarvojen tasapainon löytämiseksi.
Menestys kehittyvillä markkinoilla, joille Arla nyt suuntaa runsaasti voimavaroja, vaatii paljon yhteen sovittelua.
”On saatava kuluttajien ulottuville korkeaa laatua, mutta sopivaan hintaan.”
Yksi menestystuotteista Afrikassa ovat pienet maitojauhepakkaukset, joista voi sekoittaa kerta-annoksen missä vain. ”Arlan brändi tunnetaan jo siellä”, Tuborgh vakuuttaa.
Tuotteiden raaka-aine viedään kaukomaihin toistaiseksi Euroopasta, mutta tavoitteena on auttaa muun muassa koulutuksella paikallista tuotantoa kehittymään.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
