Talouspakotteiden kiristyminen uhkaa Venäjää
EU-maista Suomi kärsii Euroopan unionin Venäjälle asettamista talouspakotteista eniten. Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei usko pakotteiden saavan aikaan toivottua muutosta Venäjän harjoittamaan politiikkaan.Ukrainan kriisin kiristyessä EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat uudet, aiempaa ankarammat talouspakotteet uhkaavat Venäjää.
Diplomaattilähteiden mukaan EU keskustelee mahdollisista uusista pakotteista torstaina.
Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) arvioi, ettei länsimaiden Venäjälle asettamilla sanktioilla ole toivottua vaikutusta.
”Pahoin pelkään, etteivät pakotteet toimi toivotulla tavalla. En usko Venäjän muuttavan niiden myötä politiikkaansa.”
Uudet, kolmannen vaiheen talouspakotteet rokottaisivat myös Suomen taloutta rajusti.
”On päivänselvää, että sillä olisi merkittävä heikentävä vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen”, Kääriäinen toteaa.
Kokoomuksen kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen pitää Venäjän talouspakotteita välttämättöminä.
”Jotakin vastatoimia on tietenkin keksittävä, kun valtio toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja tukee toisessa maassa tapahtuvaa terroristitoimintaa.”
Kääriäinen ja Salolainen ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjälle asetettavat sanktiot eivät saa kohtuuttomasti rasittaa Suomea.
”Kannaltamme tilanne on tietenkin hankala, sillä kärsimme pakotteista kaikista EU-maista eniten. Suomen on huolehdittava siitä, mahdollisesti kohtuuttomasti talouttamme rasittavat Venäjä-pakotteet kompensoidaan Suomelle EU:n kautta”, Salolainen sanoo.
Kääriäisen mukaan Suomi on EU:ssa vahva jäsenvaltio, jonka sanomisilla on painoarvoa.
”Suomen on tässä vaikeassa tilanteessa tiukasti vartioitava omia intressejään. Olemme onnistuneet siinä hyvin. Esimerkiksi EU:n rajayhteistyöhankkeiden jäädyttäminen olisi ollut Suomelle kohtuutonta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
