Mallasohra-ala kasvoi lähes 14 000 hehtaarilla viime vuodesta
”Uskon, että aikaisimpien puinteja päästään jo Etelä-Pohjanmaalla aloittamaan. Tosin joillakin alueilla ja lohkoilla saattaa mennä tosi myöhään, kun päästiin myöhään kylvämään”, arvioi Viking Maltin toimitusjohtaja Antti Orkola.
Samaa arvioi Laihian Maltaan toimitusjohtaja Lasse Koski. ”Ehkä hätäisimmät lähtevät näinä päivinä Polartopeja puimaan, mutta huippu asettuu viikon, kahden päähän.”
MTK:n mallasohrajaoston puheenjohtaja, maanviljelijä Esa Similä Laihialta veikkaa, että viljelyalan kasvusta huolimatta mallasohrasato on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna.
”Jopa samalla tilalla on lohkokohtaisia eroja, muun muassa maalajista riippuen on ollut kuorettumista”, Similä kertoo.
Hän myös arvioi, että osa tukihakemuksiin mallasohraksi merkitystä kasvatetaan suoraan rehuksi. ”Jos mallasohran ja ohran hintataso ovat näin lähellä toisiaan, kyllä teollisuus joutuu tosissaan kamppailemaan, että saavat sen mallasohran, mitä haluavat.”
Mallasohran laatua voivat Similän mukaan vielä heikentää niin sateet kuin punahomekin. Ruotsissa punahomeet ovat tänä vuonna aiheuttaneet mallasohralle laatuongelmia.
”Jos tänä vuonna aikoo saada hyvälaatuista, kannattaa pitää puida mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, ettei tule yllätyksiä homeiden kanssa”, sanoo Similä.
Orkola toppuuttelee Ruotsin punahomeongelmien laajuutta.
”Ruotsi on iso maa. Siellä on vielä alueita, missä sitä ei ole. Mallasohran suhteen riippuen lajikkeesta, pellosta ja sateesta, tilannetta on vaikea arvioida, koska siellä ei vielä ole ehditty kovin paljon puimaan. Eikä täällä senkään vertaa”, Orkola muistuttaa.
Asiakkuuspäällikkö Minna Oravuo Raisioagrosta pitää odotuksia varsinkin Etelä-Suomen osalta korkeina ja elintarvikelaatuisen viljan näkymiä hyvinä.
”Jos seuraavat viikot ovat säiden puolesta kohtalaiset, satoakin saadaan. Laatua on vaikea arvioida, kun alueelliset, paikkakuntakohtaiset ja jopa lohkokohtaiset erot ovat suuria. Ensimmäisistä näytteistä tiedetään sitten enemmän.”
Erityisen tärkeätä hyvä laatu on viennin kannalta.
”Vain hyvä tavara kelpaa vientiin. Sen eteen pitää tehdä kaikkensa”, Similä sanoo.
Tärkeätä on myös selvittää sadon laatu mahdollisimman nopeasti.
”Näytteet pitää lähettää heti kun saa ensimmäisiä eriä puitua ja pitää erät myös varastossa erillään”, Similä muistuttaa.
Orkola uskoo, että sopimusaloilta saadaan tarvittava määrä mallasohraa, jos määrä ja laatu ovat kohdillaan. Sopimuksettomat erätkin saattavat kiinnostaa.
”Voi olla, ettei sopimuksettomasta ole hirveästi tarvetta, mutta nyt on aikaista sanoa, kun kaikki on pellolla ja osa vielä vihreänä”, Orkola sanoo.
”Viljakauppaa tehdään varmaan myös suoraan tiloilta, vaikka sopimuksia ei olekaan. Kannattaa ottaa yhteyttä, jos on tavaraa, mitä haluaisi myydä”, sanoo Oravuo.
Myös luomu on ollut kasvussa mallasohramarkkinoilla. Sekä Orkola että Koski muistuttavat luomun edustavan vain hyvin pientä osaa kokonaismarkkinoista.
”Enimmäkseen pienpanimot ovat kiinnostuneita, mutta myös jotkut isommat. Isojen määrien tekeminen on hankalaa, koska kotimaista luomumallasohraa ei ole juurikaan saatavilla”, sanoo Orkola.
”Luomuoluet ovat erikoisoluita ja hinnaltaan sellaisia, että eivät ikinä tule isoa siivua ottamaan”, Orkola toteaa. Samoilla linjoilla on Koski.
Luomumallasohran viljelykään ei Orkolan ja Kosken mielestä voi lisääntyä kovin nopeasti, sillä viljelyssä on haasteita ja myös siirtymäaika hidastaa viljelyn laajenemista.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
