Sisäministeri Rantanen STT:lle: Minulla ei ole sellaista tietoa, että Venäjän toiminta olisi muuttunut

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoo, että hallitus päättänee uusista toimista torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI .  

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoo STT:lle, että hänellä ei ole sellaista tietoa, että Venäjän toiminta olisi millään lailla muuttunut tai muuttumassa itärajan oltua suljettuna. Itärajan nykyinen sulku päättyy sunnuntaina, ja sitä ennen hallituksen on tehtävä uusia ratkaisuja. Rantasen mukaan asiasta päätettäneen torstaina valtioneuvoston istunnossa.

”Kaikki vaihtoehdot lähtevät siitä, onko nähtävissä, että Venäjän ja Venäjän rajaviranomaisten toiminta olisi jotenkin muuttumassa vai ei. Päätöksemme perustuvat viranomaisten meille tuottamaan tietoon”, Rantanen sanoo STT:lle.

Hallituksen on päätettävä, jatkaako se sulkua vai avaako joitakin raja-asemia. Suomen itäraja on sunnuntaina ollut kuukauden kiinni junille tarkoitettua Vainikkalan raja-asemaa lukuun ottamatta.

Sisäministeri ei avaa hallituksen kaavailuja tarkemmin, koska päätöksen valmistelu on vielä kesken ja kaikki voi vielä muuttuakin. Hän ei kuitenkaan luonnehtisi ratkaisun tekemistä erityisen vaikeaksi.

”Tietysti asiaan liittyy juridisesti omat kommervenkkinsa, mutta meillä on käytössä oleva lainsäädäntö, jonka perusteella voidaan toimia. Se on erinomaisen hyvä asia.”

Sulun mahdollisessa jatkamisessa on nähty oikeudellisia pulmia. Perustuslakivaliokunta on muun muassa lausunut, että raja voidaan sulkea vain lyhyeksi aikaa. Valiokunta ei ole tarkentanut, miten lyhyt aika määritellään.

Rantanen on aiemmin arvellut, että kuukausi alkaa olla enimmäisaika, jonka itärajan voi pitää kerrallaan kiinni.

”Silloin on vain ajateltu siten, että jos puhutaan lyhytaikaisuudesta, voisi kuukausi olla lyhyt aika, mutta onhan vuosikin lyhytaikainen vaikkapa ihmisen elämässä”, hän sanoo nyt.

Rantanen muistuttaa, että syiden ja perusteiden ja lain käytön edellytysten pitää olla kunnossa.

”Se lähtee kansallisen turvallisuuden suojaamisesta. Ei ole ihan yksioikoista, että se on kuukauden, mutta toimimme tilanteen mukaisesti.”

Rajavartiolain 16. pykälässä todetaan, että raja voidaan sulkea joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Määräaikainen tarkoittaa sitä, että sulku alkaa jostain ja päättyy johonkin, kuten edelliset hallituksen päätökset ovat tehneetkin.

”Yleensä kannattaa aina lievimmän mukaan pyrkiä menemään. Kaikkien toiveena on, että tämä tilanne jossain kohtaa normalisoituisi.”

Rantanen sanoo, että aina, kun päätös tehdään uudestaan, pitää myös uusi päätös perustella. Perustelujen ei tarvitse olla sinänsä uusia.

”Kaikkea tietoa, joka hallituksella on, ei voi avata. Toivottavasti kansalaisten luottamus riittää siihen, että ne, joilla se tieto on, tekevät oikeanlaisia päätöksiä. Meillä on myös oikeuskansleri, joka valvoo sitä, että perustelut riittävät.”

Hallitus on pyrkinyt torjumaan Venäjältä järjestettyä maahantuloa pitämällä välillä vain joitakin raja-asemia auki tai sulkemalla itärajan kokonaan.

Ensimmäisen kerran kaikki henkilöliikenteen rajanylityspaikat olivat kiinni kaksi viikkoa marraskuun lopusta lähtien. Niiralan ja Vaalimaan rajanylityspaikat avattiin 14. joulukuuta. Silloin testattiin, miten Venäjä reagoi osittaiseen avaamiseen.

Suomeen ehti tulla yli 260 turvapaikanhakijaa ennen kuin raja uudestaan suljettiin henkilöliikenteeltä jo 15. joulukuuta. Monilla on ollut viisumi tai oleskelulupa Venäjälle.

Aiempaa päätöstä perusteltiin sillä, että ilmiö Suomen itärajalla jatkui heti, kun raja avautui.

Hallituksen on päätöksiä tehdessä tasapainoiltava ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi edellisen sulkupäätöksen yhteydessä, että hallituksen olisi pohdittava muun muassa, mikä vaikutus rajan sulkemisella on ihmisten oikeuteen viettää perhe-elämää.

Hallituksen itärajapäätöksistä on jo mediatietojen mukaan valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksissa vaaditaan sulkemispäätösten kumoamista perustuslain vastaisina, koska ne puuttuvat muun muassa liikkumisoikeuteen.

”Kaikki pyritään ottamaan huomioon, se tässä onkin ollut tavattoman harmillista. Silloin kun raja-asemia avattiin, lähtökohta oli, että nimenomaan olisi mahdollistettu ihmisten omien sukulaisten tapaaminen. Valitettavasti Venäjän puolella päätettiin toisin ja aiheutettiin hässäkkä uudelleen. Ei meille jäänyt oikein vaihtoehtoja siihen. Siinä vika ei ole Suomen hallituksessa, vaan selkeästi Venäjän puolella, kun tämä ei mahdollistunut”, Rantanen sanoo.

Sellaisen järjestelmän luominen olisi hänen arvionsa mukaan operatiivisesti äärimmäisen vaikeaa, että perheelliset pystyisivät kulkemaan rajan yli, vaikka se muuten olisi kiinni.

”Matkustamaanhan pääsee, mutta ei itärajan yli. Näin se toimii tällä hetkellä.”

Virkamiehet ovat haravoineet viime ajat myös konsteja, joita voisi hyödyntää tilanteen mahdollisesti pitkittyessä niin, että rajaa ei tarvitsisi venkslata kiinni ja auki.

”Selvittelytyö etenee varmasti hyvin lähitulevaisuudessa niin, että pääsemme katsomaan, mitä vaihtoehtoja meillä voisi olla. Se on vielä virkatyönä kesken. Tähän kohtaan siitä ei vielä ole apua, mutta seuraavissa päätöksissä ehkä.”