Uusi suositus leikkaa lautaselta suolan määrää ja tuo lisää kasviksia
Uusi ruokakolmio esittelee havainnollisesti uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, näyttävät professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab. Pekka Sipola Kuva: Viestilehtien arkistoUudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset noudattelevat viime syksynä julkistettujen Pohjoismaisten ravitsemussuositusten linjauksia.
Suolan osalta suomalainen linja on pohjoismaista tiukempi: Suomessa suolaa saa syödä enintään viisi grammaa vuorokaudessa, Pohjoismaisissa kuusi grammaa.
”Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet saivat 8,9 grammaa suolaa vuorokaudessa ja naiset 6,5 grammaa”, mainitsi ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schawab uusien ravitsemussuositusten esittelytilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Rasvan suositellun osuuden ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien alarajaa hieman laskettu.
”Rasva on ok, kunhan sen laatu on kunnossa. Tyydyttymätöntä, pehmeätä rasvaa pitäisi olla vähintään kaksi kolmannesta kokonaisrasvan saannista”, Schwab totesi.
Päivän energiasta rasvasta pitäisi saada vähintään 25 prosenttia ja enintään 35–40 prosenttia.
Hiilihydraatit puolestaan tulisi saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista. Hiilihydraatteja pitäisi olla 45–60 prosenttia päivittäisestä energiansaannista.
”Ruisleipää suomalaiset välttelevät turhaan”, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio.
Schwabin mukaan proteiinin saanti on nykyisellään iäkkäimpiä lukuun ottamatta hyvällä tolalla. Saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla 10–20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista, ja yli 65-vuotiailla 15–20 prosenttia.
Suosituksissa korostuvat kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä lisäksi kala, kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät, siemenet ja rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä entisen 400 gramman sijasta. Kasviksista noin puolet pitäisi olla marjoja ja hedelmiä ja loput juureksia ja vihanneksia.
”Jos suosituksilla saataisiin lisättyä suomalaisten kasvisten käyttöä 25–30 prosenttia, se olisi hyvä”, pohti suositusten valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, professori Mikael Fogelholm.
Punaisen lihan eli naudan, sian ja lampaan ja erityisesti lihavalmisteiden käyttöä kannustetaan vähentämään. Samoin on syytä tinkiä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, lisättyä sokeria ja suolaa ja vähän kuitua sisältävien elintarvikkeiden syönnistä. Myös sokerisia juomia pitäisi karsia ruokavaliosta.
”Punaista lihaa ei tarvitse kokonaan vältellä. Siipikarjanlihan saantisuositus on ennallaan”, Schwab mainitsi.
Uusia suosituksia edistetään ruokakolmiolla ja lautasmallilla. Ensi kuun alkupuolella lanseerataan myös Syö hyvää -hanke, jossa 19 neuvontatahoa maa- ja kotitalousnaisista ja martoista alkaen opastaa tavallisia kansalaisia uusien suositusten mukaisiin ruokavalintoihin.
Husu-Kallion mukaan suurimpina haasteina ovat rasvan laadun paraneminen, kuidun saannin lisääminen ja suolan saannin vähentäminen sekä energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen.
”On erittäin monta tapaa syödä terveellisesti”, muistutti professori Fogelholm.
Uusien ravitsemussuositusten esittelytilaisuuden kommenttipuheenvuoroissa painottui kotoisen ruuantuotannon merkitys raaka-aineista alkaen.
Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta sanoi, että ruokia ja juomia valmistavien yritysten näkökulmasta hyvään ravitsemukseen on olemassa runsaasti elementtejä jo nyt.
Tanhuanpää puuttui erityisesti suolaan, jonka käyttöä teollisuus on Suomessa vähentänyt jo 1980-luvulta alkaen.
”Suolan vähentäminen on pitkäjänteistä työtä, jotta kuluttajat eivät maun vuoksi siirry voimakassuolaisempiin tuontituotteisiin”, muistutti Tanhuanpää.
Suolakysymykseen puuttui myös Suomen Leipuriliiton puheenjohtaja Mika Väyrynen, joka kantoi erityistä huolta voimakassuolaisten tuontileipien kilpailusta kotimaisten leipien kanssa.
MAIKKI KULMALA
Ravintosuositusten sisällöstä
kerrotaan sivulla 12.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
