"Vappuna juhlivat Antti ja työläiset"
STTK:n puheenjohtajan mielestä julkisen sektorin työpaikkoja voitaisiin alueellistaa enemmän maakuntiin. Antti Palola pohtii, kannattaako ulkomailta tuoda elintarvikkeita, joita voidaan tuottaa Suomessa.
Antti Palola sai kotoaan evääksi hyvin perinteiset arvot: työnteon, rehellisyyden ja ahkeruuden. Lapsuudessa vappu oli hänelle suuri juhlapäivä, johon kuului simaa, tippaleipiä, täytekakku, ilmapalloja ja marssimista. Kuva: Jarkko Sirkiä60 vuotta vappuna täyttävä Antti Palola miettii elämänsä tarkoitusta jälkipolvensa kautta. Hänellä on kaksi tytärtä ja kolme lastenlasta. STTK:n puheenjohtaja haluaa jättää maan ja yhteiskunnan vähintään yhtä hyvänä, ellei parempana tuleville sukupolville.
”Olen syntynyt vuonna 1959 vapunpäivänä, joka sopii tietysti palkansaajaliikkeen edustajalle. Aikaisempien sukupolvien rakentama hyvinvointiyhteiskunta on tarjonnut minulle paljon hyvää elämässä.”
Palolaa huolettaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa asetetaan helposti vastakkain esimerkiksi nuoret ja vanhat, maaseutu ja kaupunki, kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat.
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
”Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa ihmiset asuvat ihan erilaisessa maailmassa kuin me, jotka asumme Kehä kolmosen sisäpuolella, puhumattakaan heistä, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksesta keskustelevaan taloudelliseen ja poliittiseen eliittiin. Maaseudulla palveluihin on matkaa 50 kilometriä ja liikenneyhteydet on viety.”
STTK:n puheenjohtaja ehdottaa, että erityisesti julkisen sektorin työtä voitaisiin jakaa alueille aiempaa enemmän käyttämällä hyväksi uutta teknologiaa. Koulutettua ja osaavaa henkilöstöä on joka tapauksessa muuallakin kuin isoissa kaupungeissa.
”Nämä ihmiset saisivat tehdä työtään omalla kotipaikkakunnallaan. En kannata vanhakantaista alueellistamista ja ihmisten pakkomuuttamista. Työn jakamisessa on siirryttävä tälle vuosituhannelle.”
Palola ei hyväksy ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja työpaikkojen asettamista vastakkain. Maan suuriksi rikkauksiksi hän listaa turvallisuuden, vakauden, vaurauden, puhtaan luonnon, puhtaan veden ja puhtaat elintarvikkeet.
”Näen tärkeänä, että koko elintarvikkeiden tuotantoketju on Suomessa ja voi hyvin. Olen myös pohtinut, onko järkeä tuoda ulkomailta peruselintarvikkeita, joita pystytään tuottamaan Suomessa.”
Palola on viettänyt syntymäpäivänsä yleensä perhepiirissä. Lapsuudessa vappu oli hänelle suuri juhlapäivä, johon kuului simaa, tippaleipiä, munkkeja, täytekakku ja ilmapalloja. Perheen vappuperinteeseen kuului myös marssille osallistuminen.
”Pikku-Antti sanoi kuulemma aina, että vappuna juhlii Antti ja työläiset. Opiskelijoista en silloin ymmärtänyt. Keski-Pohjanmaalla oli tapana, että vappuna sai myös ajaa ensimmäistä kertaa pyörällä talven jälkeen.”
Hän sai kotoaan evääksi hyvin perinteiset arvot: työnteon, rehellisyyden ja ahkeruuden. Palolan vanhemmat olivat muuttaneet maalta Vetelistä Kokkolaan. Isä Vilho arvosti suuresti työmiehiä.
”Lapsuudessa meillä oli nuoremman veljeni kanssa aina päivällä työtehtäviä perunapenkin kitkemisestä puiden kantamiseen. En voisi kuvitella elämää ilman työtä.”
Työskentely merikapteenina monikulttuurisessa työyhteisössä opetti Palolalle vastuunkantoa, erilaisuuden sietämistä ja kasvatti kansainvälisyyteen.
”Tarvitsemme seuraavalla hallituskaudella laajan yhteiskunnallisen ohjelman koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman maahanmuuton vahvistamiseksi.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
