Viime vuodet ovat olleet tuhoisiaVenäjän sananvapaudelle
BERLIINI (MT)
Presidentti Vladimir Putinin hallinto tiukentaa otettaan Venäjällä. Demokratia ja sananvapaus kärsivät.
”Toisinajattelijoiden ja poliittisen opposition toiminta Venäjällä on käynyt viime vuosina yhä vaikeammaksi”, kertoo liberaalin Jabloko-puolueen jäsen ja nuorisojärjestön aktiivitoimija, pietarilainen Aleksandra Maksjutova.
Oppositiovoimilla oli vaikutusmahdollisuuksia venäläisessä yhteiskunnassa vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta tilanne on heikentynyt vuosi toisensa jälkeen.
Opposition liikkumatilaa rajoitettiin etenkin Venäjän parlamenttivaalien 2011 ja presidentinvaalien 2012 jälkimainingeissa.
”Molempia vaaleja seurasi laaja protestointi eri puolilla maata, erityisesti suurimmissa kaupungeissa Moskovassa ja Pietarissa. Mielenosoituksia tukahdutettiin voimakeinoin. Säädettiin uusia terrorisminvastaisia lakeja, jotka mahdollistavat jopa viiden vuoden vankeustuomion, jos hallinnon vastaisiin protesteihin osallistuu toistuvasti”, Maksjutova kertoo.
Hän puhui Venäjän poliittisesta tilanteesta Euroopan liberaalinuorten Lymecin seminaarissa Berliinissä lokakuun viimeisenä viikonloppuna.
Vielä muutamia vuosia sitten Maksjutovan edustamalla Jablokolla oli edustajia Venäjän duumassa, mutta nyt opposition toimintaa rajoitetaan niin voimakkaasti, että omien ehdokkaiden saaminen vaaleissa läpi on käytännössä mahdotonta.
”Viime syyskuussa järjestetyissä pormestari- ja aluevaaleissa ilmeni suuria ongelmia, kun yritin rekisteröidä puolueemme ehdokaslistoja. Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueeseen kuuluvat vaalivirkailijat eivät halunneet aluksi edes hyväksyä ehdokkaitamme.”
Maksjutovan mukaan vaalitulosten vääristely on jatkuvasti pahentunut 2000-luvulla.
”Yhtenäisellä Venäjällä oli esimerkiksi ehdolla kuolleita ihmisiä, joille rekisteröitiin annettuja ääniä.”
Poliittisten vapauksien rajoittamisen lisäksi Kremlin mediakontrolli on tiukentunut.
”Massamedia on täynnä kansallismielistä propagandaa. Kriittisemmät uutiskanavat on käytännössä suljettu tai niiden toimintaa rajoitetaan voimakkaasti. Opposition nettisivut ovat jatkuvien verkkohyökkäysten kohteena”, Maksjutova luettelee.
Nettisensuuri Venäjällä on ollut kasvussa Krimin ja Ukrainan kriisien myötä.
”Jos kirjoitan nettiin, että mielestäni Krim ei kuulu meille ja se on valloitettu, saattaa siitä seurata ongelmia. Toisinajattelua netissä kutsutaan separatistiseksi puheeksi.”
Valtiojohtoinen viestintä on uponnut kansaan: presidentti Putinin suosio on kriisitilanteessa huipussaan.
Venäläinen oppositiotoimija on huolissaan kansallistunteen voimistumisesta maassaan.
”Venäläiset eivät tällä hetkellä pelkää mitään. Ukrainan tapahtumien myötä lännen toiminta koetaan vihamieliseksi. Esiintyy asennetta, että Venäjän täytyy nyt osoittaa uhittelevalle lännelle, että me olemme vahvempia. Ilmassa on kylmän sodan henkeä.”
Päävastustajaksi maalataan Yhdysvallat, jonka kuuliaisena apurina näyttäytyy EU.
Viimeisimpien luotettavina pidettävien mielipidetiedustelujen mukaan 60 prosenttia venäläisistä tukee Venäjän hallituksen toimia suhteessa Ukrainaan ja länsimaihin.
Enemmistö myös uskoo, että lännen pakotteet vain vahvistavat Venäjän taloutta.
”Ajatellaan, että pakotteet parantavat Venäjän omavaraisuutta, kun alamme nyt tuottaa entistä enemmän itse ja tuomme vähemmän.”
”Tosiasiassa Venäjän talous on suurissa vaikeuksissa. Talouspakotteet ovat aiheuttaneet toistuvia shokkeja sisämarkkinoilla.”
Maksjutova ei usko poliittisen tilanteen Venäjällä kohentuvan nopeasti.
”Vallan Venäjällä olisi pakko vaihtua. Poliittinen kulttuuri on vanhanaikainen ja autoritäärinen.”
Kremlin nykyinen toiminta poliittisten ja yksilönvapauksien rajoittamisessa muistuttaa Maksjutovan mukaan monilta osin neuvostojärjestelmää.
”Merkittävin ero entiseen on, että elämme hyvinkin vapaassa markkinataloudessa.”
Euroopassa leimuavan kriisin liennyttämistä hankaloittaa Maksjutovan mielestä enimmäkseen Venäjän oma toiminta.
Hän kehottaa myös EU-maita arvioimaan toimiaan tarkoin, sillä tilanne on tulenarka.
”Venäjä on arvaamattomassa tilassa. Voin luvata, ettei esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyttä katsottaisi hyvällä.”
JUKKA KOIVULA
Jos kirjoitan nettiin, että
mielestäni Krim ei kuulu Venäjälle
ja että se on valloitettu, saattaa siitä
seurata ongelmia. Toisinajattelua netissä kutsutaan separatistiseksi puheeksi.«
ALEKSANDRA MAKSJUTOVA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
