MT-kysely: kansalla kova usko Suomen omaan puolustuskykyyn ‒ usko vahvistunut sodan alkamisen jälkeen

Tammi- ja maaliskuun kyselyihin verrattuna kansan usko Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maata on kohentunut. Kuva: Kari Salonen

MT kysyi tuhannelta suomalaiselta: Kuinka hyvänä pidät Suomen omaa kykyä puolustaa koko maan aluetta ulkopuolisia uhkia vastaan?

Kyselyn toteutti Kantar TNS Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta heinäkuun alussa. Koko kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Neljä viidestä vastaajasta piti Suomen omaa puolustuskykyä hyvänä. 15 prosenttia vastaajista piti kykyä erittäin hyvänä ja 67 prosenttia melko hyvänä. Melkona huonona omaa puolustusta piti reilu kymmenes vastaajista ja erittäin huonona vain kaksi prosenttia.

MT on selvittänyt samaa kysymystä kahdesti aiemmin tänä vuonna. Näiden kertojen vastauksiin verrattuna kansan usko Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maata on kohentunut. Erityisesti erittäin hyvä -vastausten osuus on kasvanut.

Tammikuun kyselyssä 66 prosenttia vastaajista piti Suomen omaa puolustuskykyä erittäin tai melko hyvänä. Samaan aikaan 26 prosenttia koki puolustuskyvyn melko tai erittäin huonoksi.

Maaliskuussa Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen 72 prosenttia vastaajista piti kykyä erittäin tai melko hyvänä. Noin joka viides vastaaja näki puolustuskyvyn melko tai erittäin huonona.

Maantieteellisesti Suomen eri osissa asuvien uskossa omaan maanpuolustukseen ei ollut eroja, vaan usko oli korkealla ympäri maata. Myöskään maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä ei ollut näkemyksissä eroja.

Miesten ja naisten välillä usko Suomen maanpuolustuskykyyn vaihteli eri tavalla. Eniten Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maata uskoivat nuoret miehet ja iäkkäät naiset.

Miesvastaajissa usko maanpuolustuskykyyn laski hieman iän kasvaessa, mutta naisvastaajissa usko puolestaan nousi selvästi iän myötä.

18–30-vuotiaista miehistä puolustuskykyä piti erittäin tai melko hyvänä vajaa 90 prosenttia. Erittäin hyvä -vastauksia tuli 23 prosenttia.

Samanikäisissä naisissa näin ajattelevien osuus jäi 67 prosenttiin. Vajaa viidennes 18-30-vuotiaista naisista piti Suomen omaa kykyä puolustaa koko maata melko huonona.

31–50-vuotiaista miehistä 88 prosenttia uskoi kyvyn olevan erittäin tai melko hyvä. Samanikäisissä naisvastaajissa samalla tavalla ajattelevien osuus oli 77 prosenttia.

Yli 65-vuotiaissa vastaajissa sekä miehissä että naisissa puolustuskykyä piti erittäin tai melko hyvänä 84 prosenttia.

Aseman perusteella vastaajista eniten Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maan aluetta ulkopuolisia uhkia vastaan uskoivat johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja työttömät.

Johtavassa asemassa olevista vastaajista 92 prosenttia piti puolustuskykyä erittäin tai melko hyvänä. Yrittäjissä, joihin myös ammatinharjoittajat ja maanviljelijät lukeutuivat, näin koki 91 prosenttia ja työttömissä 89 prosenttia vastaajista.

Eläkeläisistä ja työntekijöistä uskoi Suomen maanpuolustuskyvyn olevan erittäin tai melko hyvä noin neljä viidestä vastaajasta.

Vähiten uskoa Suomen oma puolustuskyky herätti opiskelijoissa sekä kotiäideissä ja -isissä. Opiskelijoista 73 prosenttia piti puolustuskykyä erittäin tai melko hyvänä, kun melko tai erittäin huonona sitä piti 18 prosenttia.

Kotiäideistä ja -isistä vain 33 prosenttia piti puolustuskykyä erittäin tai melko hyvänä, 41 prosenttia melko tai erittäin huonona ja 26 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.

Lue myös:

Puolustuskyky perustuu yhä omaan armeijaan – Omaa maanpuolustustahtoa ei voi Natolle ulkoistaa