Hoidon tarve kovin idässä ja pohjoisessa
Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan mielenterveysongelmat ja palvelut eivät kohtaa alueellisesti.
”Palveluita tarvitaan enemmän pohjoisessa ja idässä kuin etelässä ja lännessä”, hän kertoo.
”Paras tilanne on ahvenanmaalaisissa kunnissa, huonoin Savossa ja Pohjois-Karjalassa.”
Tilannetta kuvaa THL:n vertailu, joka perustuu kuntien itsemurhalukuihin, mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrään ja psykoosilääkkeiden käyttöön.
Palveluista on Wahlbeckin mukaan pulaa siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin.
”Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2012 Pohjois-Savossa 3,1 asukasta tuhatta asukasta kohden, kun vastaava luku Uudellamaalla oli 4,7.”
Ongelmana on Wahlbeckin mukaan myös se, että psykiatrit ja psykoterapeutit keskittyvät pääasiassa viiden yliopistollisen keskussairaalan ympärille.
Suomen mielenterveysseura esittää, että psykoterapiapalvelut siirrettäisiin osaksi julkista terveydenhuoltojärjestelmää tulevien sote-alueiden järjestettäväksi.
”Vain niin voidaan varmistaa alueellinen oikeudenmukaisuus. Silloin palvelujen saatavuus rakentuisi väestön tarpeiden mukaisesti, ei yksityisten psykoterapiapalveluiden tarjonnan mukaan.”
Myös talousjärjestö OECD vaatii Suomea kaventamaan alueellisia eroja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa.
Kiitosta saavat sähköiset palvelut, joista on apua etenkin haja-asutusalueella.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
