Vapauspuolue Itävallan parlamenttivaalien selvä voittaja, kertoo maan yleisradio

Laitaoikeistolainen ja maahanmuuttovastainen Itävallan vapauspuolue on voittamassa maan sunnuntaiset parlamenttivaalit. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Herbert Kickl. LEHTIKUVA / AFP.  

Laitaoikeistolainen vapauspuolue on Itävallan sunnuntaisten parlamenttivaalien selkeä voittaja, kertoo maan yleisradio ORF.

Vaali-illan ennusteen mukaan vapauspuolue saisi äänistä noin 29 prosenttia, keskustaoikeistolainen kansanpuolue noin 26 prosenttia ja sosiaalidemokraatit 21 prosenttia.

Vapauspuolue olisi ennusteen mukaan nostamassa paikkamääräänsä noin 25 paikalla. Kansanpuolue taas on menettämässä noin 20 paikkaa, ja sosiaalidemokraattien paikkamäärä pysyy lähes samana kuin aiemmin.

Liberaali NEOS-puolue on nappaamassa äänistä ennusteen mukaan noin kahdeksan prosenttia ja vihreät noin kahdeksan prosenttia.

Äänistä oli iltakymmenen jälkeen Suomen aikaa laskettu yli 97 prosenttia.

Uusia puolueita ei ole nousemassa parlamentin alahuoneeseen nykyisten siellä edustettuina olevien viiden puolueen joukkoon.

Tällä hetkellä Itävallassa hallitusvallassa on kansanpuolueen ja vihreiden koalitiohallitus. Liittokanslerina on kansanpuoluetta johtava Karl Nehammer.

Vapauspuolueen johdossa on tunteita herättävä Herbert Kickl, joka joutui vuonna 2019 eroamaan sisäministerin paikalta aiempaan puoluejohtajaan kohdistuneen Venäjä-kohun seurauksena.

Kickl kertoi vaali-iltana olevansa valmis neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta kaikkien parlamenttipuolueiden kanssa.

”Kätemme on ojennettuna joka suuntaan”, Kickl sanoi.

Mielipidemittauksissa ennen vaaleja vapauspuolueen johtoa kirineen kansanpuolueen Nehammer sanoi vaali-iltana näkevänsä pettymyksen puoluetovereidensa kasvoilta.

”Kiri oli tiukka, eikä se valitettavasti riittänyt”, Nehammer sanoi.

Liittokansleri toisti myös jälleen haluttomuuttaan tehdä yhteistyötä Kicklin kanssa.

Vapauspuolue on ollut useamman kerran hallitusvastuussa, mutta Itävallan suurimmaksi se ei ole noussut kertaakaan. Hallituksen kokoamista puolueen johdolla pidetään käytännössä joko mahdottomana tai äärimmäisen vaikeana.

Itävallan perinteinen hallituskokoonpano eli kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattien koalitio vaikuttaa myös hankalalta, sillä vaali-illan ennusteissa puolueiden yhteenlaskettu paikkamäärä saattaisi riittää erittäin niukan ehdottoman enemmistön saavuttamiseen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan asiantuntijat arvioivat, että vapauspuolueen ja kansanpuolueen hallitus on edelleen mahdollinen, mutta Nehammerilla olisi hyvät lähtökohdat jatkaa liittokanslerina, jos hän muodostaisi koalitiohallituksen sosiaalidemokraattien ja pienemmän apupuolueen avulla.

Politiikkalinjauksissaan vapauspuolue on tullut tunnetuksi erityisesti maahanmuuttovastaisuudestaan.

Puolueohjelmassaan se linjaa muun muassa, että rikoksista tuomitut ulkomaalaiset tulisi karkottaa kotimaahansa. Lisäksi puolueen vaaliohjelman mukaan oikeutta turvapaikkaan tulisi tarkastella uusiksi määräajoin.

Myös puolueen suhde Venäjään ja Ukrainan sotaan on herättänyt huomiota.

Vaaliohjelmassaan puolue katsoo, että puolueettomuuden vastainen asenne Ukrainan sodassa on vahingoittanut Itävaltaa enemmän kuin Venäjää. Kritiikin kohteena Ukraina-politiikassa on ennen kaikkea Euroopan unioni, johon puolue muutenkin suhtautuu kriittisesti.

Osa Itävallan ulkopuolella voi muistaa vapauspuolueen myös ajalta, jolloin 14 EU-maata jäädytti kahdenväliset suhteensa Itävaltaan sen takia. Boikotti jatkui seitsemän kuukauden ajan vuonna 2000, kun vapauspuolueen pitkäaikainen johtaja Jörg Haider oli saanut nostettua puolueensa pienpuolueesta mittavaksi poliittiseksi voimaksi ja osaksi hallitusta.

Vuonna 2019 vapauspuolueen silloinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache joutui eroamaan Venäjä-kohun seurauksena. Syynä oli Ibizalla salaa kuvattu video, jossa Strache näytti olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.

Myös Kickl joutui kohun takia pois sisäministerin paikalta. Silloinen liittokansleri Sebastian Kurz katsoi, että hän ei pystyisi valvomaan tutkimuksia oman puolueensa rikkomuksista.

Lopulta kaikki vapauspuolueen ministerit jättivät hallituksen. Kurz puolestaan sai epäluottamuksen äänestyksessä.

Verkkolehti Politicon mukaan Kicklin sisäministerikauden seurauksena tiedustelupalvelut keskeyttivät tietojen jakamisen Itävallalle. Ennen tätä poliisi oli takavarikoinut Itävallan tiedustelupalvelun BVT:n päämajasta tietopankin, joka sisälsi salaista tiedonvaihtoa läntisten tiedustelupalveluiden kanssa.

Kickl nousi vapauspuolueen johtoon vuonna 2021. Seuraavina vuosina puolue muun muassa kritisoi koronaviruspandemiasta seuranneita rajoituksia.

-----

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.