Ylämaankarja pitää ruovikon kurissa
PORI (MT)
Eurajokelainen Osmo Mäki-Jaakkola on laiduntanut ylämaankarjaansa umpeen kasvaneen Preiviikinlahden rantaruovikossa kahtena viime vuonna ja aikoo jatkaa.
Rantaruovikko sai tutut asukkaat viikko sitten lauantaina, kansallisena siivouspäivänä, kun seitsemän ylämaankarjan sonnia tallusti rantapellolle.
Lauma kasvoi tällä viikolla parillakymmenellä eläimellä, joille riittää evästä syksyyn saakka sadan hehtaarin ruovikossa.
”Sonnit ovat täällä, ja lehmät laiduntavat Eurajoella. Kun eläimet olivat samalla laitumella, levottomuus lisääntyi.”
Pitkäkarvaiset ja -sarviset eläimet ovat tuttu näky, sillä lahden toista rantaa on laidunnettu 90-luvun alusta. Se näkyy kasvustossa. Ruoko on hävinnyt ja tilalle on tullut matalia heiniä.
Mäki-Jaakkolalla on viitisenkymmentä lihaeläintä. Enemmänkin voisi olla, ja ruovikoitakin olisi laidunmaiksi, mutta ympäristötuen erityissopimuksia ei tehdä tänä eikä todennäköisesti ensi vuonna.
”Ei tätä pelkästään hyvää hyvyyttään tehdä, vaan työstä pitää saada myös palkka. Aitaakin on kymmenkunta kilometriä ja sen huoltamiseen menee aikaa ja rahaa.”
Lähiviikkoina Mäki-Jaakkola kiertää päivittäin laitumet ja tarkastaa aidat. Kesällä riittää kerta viikossa.
Laiduntamisesta on monenlaista hyötyä ja laiduntavia eläimiä kysellään, mutta niistä on pulaa, toteaa maisemasuunnittelija Sanna Seppälä Pro Agria Länsi-Suomesta.
Viiden kunnan alueella toimivassa Veturi vihreä -hankkeessa yritetään saada hoidon piiriin alueita, jotka ovat erityisen arvokkaita luonnon tai maiseman kannalta. Preiviikinlahti on yksi niistä, Seppälä sanoo.
Elykeskuksen mukaan laiduntavat eläimet poistavat ravinteita rantaruovikoista, eivätkä ne huuhtoudu Itämereen. Suurimmat hyödyt saadaan syksyllä, kun kasvit eivät enää käytä ravinteita.
Preiviikinlahdella laiduntavia eläimiä pääsee seuraamaan aiempaa helpommin, kun Porin kaupunki pystytti Tapani-myrskyn runteleman vanhan lintutornin tilalle uuden.
Lintuja ja karjaa pääsee tarkkailemaan esteettömästi. Pyörätuolilla pääsee ylätasanteelle, toteaa projektipäällikkö Antti Mäkelä Porin kaupungin ympäristövirastosta.
Uusi torni on tehty siperianlehtikuusesta, joka kestää käsittelemättömänä Suomen oloja.
Myrsky teki pahaa jälkeä Preiviikinlahdella. Lintutornin lisäksi lahtea kiertävät pitkospuut löytyivät kaukaa metsästä.
Lahden rannalla asuva Eine Karlsson tuli seuraamaan laitumelle laskua.
Karjalasta kotoisin oleva Karlsson on ihastunut karjaan ja käy päivittäin katsomassa lenkkipolun varressa laiduntavia eläimiä.
”Onpa joku karkulainen tullut pihaankin. Sonnipoika pisti makuulle. Osmo haki pois, kun soitin.”
”Viime kesänä toinen karkulainen kahlasi läheiseen saareen ja pelästytti kesäasukkaat, monta kertaa. Jouduin siirtämään eläimen muualle. Ne ovat rauhallisia kavereita”, Mäki-Jaakkola kertoo.
”Palautetta tulee ja se on 99,9-prosenttisesti myönteistä.”
Preiviikinlahti kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.
Porin kaupungilla on isoja suunnitelmia alueelle.
Yyterin hiekkadyynien läheisyyteen kaavaillaan laajaa luontomatkailualuetta, joka palvelisi myös dyynialueen ja Preiviikinlahden välissä olevaa lietealuetta, joka on maan tärkeimpiä muuttolintujen levähdyspaikkoja, Mäkelä kertoo.
VEIKKO NIITTYMAA
Sarja esittelee maiseman
merkitystä elinympäristölle.
Juttusarja on ideoitu yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
