Saarikko: Lapsilisän porrastaminen tarkoittaisi sosiaalipoliittisen ajattelun perustavanlaatuista muutosta
Kelan pääjohtajan avaukset ovat tulevan ministerin mielestä merkittäviä. Asumisen kustannuksia tulee Saarikon mukaan katsoa tukijärjestelmää laajemmin.
Annika Saarikko (kesk.) pitää Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen kommentteja tärkeinä keskustelunavauksina. Kuva: Vesa MoilanenLähiviikkoina perhe- ja peruspalveluministerin salkkuun tarttuva Annika Saarikko (kesk.) pitää Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen ehdotusta lapsilisän porrastamisesta merkittävänä avauksena.
"Se on ollut universaali etuus, ja näin ollen muutokset siihen tarkoittaisivat perustavanlaatuista sosiaalipoliittisen ajattelun muutosta", hän huomauttaa.
Aaltonen esitti perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa, että lapsilisän voisi jatkossa maksaa suurempana niille perheille, joissa lapsen hyvinvointi on niistä riippuvainen.
"Se on esityksenä erittäin merkittävä, koska meillä on pitkä historia siinä, että lapsilisä on tulontasaus perheettömien ja perheellisten välillä, ei niinkään erituloisten vanhempien", Saarikko miettii.
Tulevan ministerin mukaan on tärkeää, että Aaltonen tekee avauksia merkittävästä yhteiskunnallisesta asemastaan. Osaa ehdotuksista hän kuitenkin kummastelee jo toteutuvina. Yksi näistä on ajatus kokemattomia nuoria palkkaaville yrityksille maksettavasta osallistamistuesta.
"Meillähän on jo käytössä erilaiset palkkatukijärjestelmät ja kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus. Yhdyn kuitenkin siinä Aaltosen arvioon, että näissä on kehittämisen varaa siten, että ne tulisivat työttömän käyttöön nopeasti ja byrokratiaa niiden ympäriltä vähennettäisiin", Saarikko huomauttaa.
Sekä Aaltosen että Saarikon mukaan sosiaaliturvajärjestelmiä olisi varaa yksinkertaistaa ja yhtenäistää. Muutoksia on myös luvassa, sillä hallituksen puoliväliriihessä päätettiin sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen aloittamisesta vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Yksi konkreettinen askel eri tukimuotojen yhdistämiseen on perustulokokeilu, jonka tuloksia saadaan tosin odotella vielä vuoteen 2019.
"Perustulokokeilun jatkamista ja laajentamista kannatan erityisesti niiltä osin, kuin se jäi vajaaksi ensimmäisessä kokeilussa kuten verotuksen ja lapsiperheiden osalta", Saarikko toteaa.
MT:n haastattelussa Aaltonen pohtii, että vaikka perusturvaa muuten yhdenmukaistettaisiin, tulisi asumistukea porrastaa mahdollisesti myös jatkossa, ettei kallis asuminen estäisi työllistymistä.
Saarikko huomauttaa, että kysymystä asumisen kustannuksista tulisi tarkastella laajemmin kuin pelkästään maksettujen tukien kautta.
"Itse ajattelen, että asumistukea pitäisi kehittää niin, että nykyistä paremmin vahvistamme kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta, eli kyseessä olisi asumisen ja asuntotuotannon tukeminen ei pelkästään asumistukien maksaminen", hän toteaa.
Lue Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen haastattelu tästä linkistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
